Minkälainen on hyvä koe?

Kun otin käyttööni sähköisen oppimisalustan, päätin, että en pidä enää kokeita. Tabletkoulun arviointisivu näyttää oppilaan edistymisen enemmänkin kuin riittävällä tarkkuudella. Jos opettaja on valinnut tehtävät kattavasti, arviointisivu näyttää myös oppilaan osaamisen. Opettajana en siis tarvitsisi enää kokeita, jotta voisin antaa oppilaalle oikeudenmukaisen arvosanan, joka kuvaisi hänen osaamistaan luotettavasti.

Screen Shot 2015-11-23 at 8.46.21 PM

Etenimme tehtävissä ja pian huomasin, että osa oppilaista merkitsi keskustelutehtäviä ja sanaston opettelutehtäviä tehdyiksi, tekemättä niitä alkuunkaan. Olisi hienoa ajatella, että oppilas haluaisi itse oppia annetut sanat, mutta todellisuudessa kaikkien kohdalla ei näin ole. Toki oppilaat tekivät kaikki täydennys- ja kirjoitustehtävät, joten sanastoharjoittelua tuli kyllä näinkin aika paljon, mutta periaatteesta minua harmitti ajatus siitä, että oppilas merkitsee tehdyksi tehtäviä, joita hän ei ole oikeasti tehnyt. En pidä myöskään ajatuksesta, että opettaja seisoo selän takana kyttäämässä ja nalkuttamassa, joten päätin palata takaisin testaamisen äärelle. Mutta mistään hinnasta en enää uhraisi kokonaista työpäivää siihen, että laatisin neljäsivuisen kurssikokeen, ja kahta työpäivää siihen että tarkastaisin 250 oppilaan vastaukset näiltä tuhannelta sivulta, ja toteaisi sitten, että ne oppilaat taas osaavat, jotka ovat hyviä opettelemaan ulkoa asioita, ja mitäs tehdään näille, jotka eivät ole kokeen perusteella oppineet mitään (vaikka sitäkin on kyllä aika vaikea uskoa).

Screen Shot 2015-11-23 at 9.18.46 PM

Tein kymmenen kohdan pelillisen testin tunnin alkuun edellistunneilla opetetuista asioista. Oppilailla meni 5-10 minuuttia testin tekemiseen, jonka jälkeen he siirtyivät omassa tahdissa varsinaisten tuntitehtävien pariin. Sain Socrativesta valmiit tulokset ja siirsin ne oppilaiden pistepankkeihin. Samanlaisen testin olisi kyllä voinut järjestää Tabletkoulussakin, eikä olisi tarvinnut siirrellä pisteitä.

Ensimmäisissä testeissä testasin kielioppiasioita, verbirakenteita preesensissä ja imperfektissä. Piti tietää suomennoksen perusteella täydennetäänkö lauseeseen didn’t vai don’t jne. Olin erittäin tyytyväinen testin toimivuuteen ja siihen, miten se mittasi oppilaiden osaamista. Oppilailla oli nyt myös ’hyvä syy’ tehdä tehtäviä. Niistä kun voi olla koe myöhemmin. Sen jälkeen tein testin sanastosta. Mutta sepäs ei enää toiminutkaan. Näin oppilaiden oppilaiden käytöksestä ja monilta ruuduiltakin, että sanakirjat ja kääntäjät olivat ahkerassa käytössä. Sanan katsominen tapahtui niin nopeasti, että moni oppilas ei kyennyt vastustamaan houkutusta. TVT-kasvattaja minussa oli toisaalta tyytyväinen, että oppilaat osasivat käyttää niin hyvin ja tehokkaasti nettisanakirjoja ja kääntäjiä, mutta moraalikasvattaja minussa sanoi, että tätä toimintamallia ei pidä tukea, koska kyseessä on kuitenkin testitilanne.

Screen Shot 2015-11-23 at 9.09.03 PM

Pohdin sanaston testaamista paljon. Tulin siihen lopputulokseen, että sanalistojen lukeminen ja yksittäisten sanojen pänttääminen on hölmöä. Mutta samaan aikaan tiedostan, että niitä sanoja kuitenkin tarvitaan. Jätin edelleen oppilaan omalle vastuulle sanojen opettelun, mutta testit joita laadin Socrativeen olivat muodoltaan ”etsi sopiva loppu lauseeseen”. Se toimi loistavasti. Oppilaiden oli pitänyt opetella sanat, jotta osasivat tehdä järkeviä virkkeitä yhdistämällä lauseita, joissa oli kappaleen uusia sanoja. Loistava testimuoto, joka toimii erittäin hyvin myös koneilla opiskellessa. Periaatteessa oppilaat voisivat edelleen katsoa sanoja sanakirjasta tai kääntäjästä, mutta he eivät kuitenkaan niin tee, syystä tai toisesta. Vaistoni sanoo, että on olemassa jokin kipukynnys, miten paljon jaksetaan eri asioihin uhrata energiaa. Tässä tehtävätyypissä oppilaan asteikolla on kannattavampaa yrittää itse kuin etsiä sankirjasta.

Screen Shot 2015-11-23 at 8.59.34 PM

Edelleen silti jäi oppilailta, jotka eivät saaneet sanojansa opeteltua. Enkä ollut ihan varma siitä, miten paljon oppilas copy-pastaa. Miten käy oikeinkirjoituksen? Päätin kokeilla Quizletilla testaamista. Oppilaat olivat harjoitelleet sanoja Quizletin avulla koko syksyn, mutta he eivät olleet kaikki itse kirjautuneet Quizletiin. Nyt vaadin heiltä kirjautumisen, annoin tunnin aikaa harjoitella tietyn sanaston ja sen jälkeen tunnin lopuksi heidän tuli tallentaa tekemänsä testi PDF-muodossa ja palauttaa minulle koetehtävän vastauksena. Oppilaat olivat kauhuissaan. 94 sanaa ja 30 minuuttia aikaa. Muistutin heitä, että he olivat jo opiskelleet sanat aiemmin ja jokainen heistä oli klikannut sen tehtävän tehdyksi, jossa kehoitettiin opettelemaan sanat. Ennakkovaroitusta tähän testiin en ollut antanut. Olisin toki voinut niinkin tehdä, mutta halusin, että oppilaat kokisivat uuden tavan oppia. Aika moni on juminut tuijottelemaan sanoja listassa, eikä tule edes kokeilleeksi pelillistä tapaa harjoitella. Tunnelma oli käsinkosketeltavissa. Posket punaisina kaikki harjoittelivat kuumeisesti koko tunnin, ja poikkeuksetta jokainen sai hyvän arvosanan kokeestaan tunnin lopuksi. Onnistumisen elämyksen lisäksi moni kertoi voittaneensa pelkonsa ja oppineensa helpomman ja nopeamman tavan oppia sanoja.

Screen Shot 2015-11-23 at 9.03.19 PM

Koetilanteen jälkeen jäin vielä miettimään pelipisteitä. Harjoitellessaan sanoja oppilaat pelasivat erilaisia pelejä Quizletissa, joista esimerkiksi Space Race / Gravity on aika vaativat tehtävätyyppi, jossa sanat pitää kirjoittaa nopeasti ennen toisen sanan ilmestymistä ruutuun. Oppilaille oli erityisen tärkeää päästä kymmenen parhaan joukkoon tässä pelissä, ja halusin antaa heille myös siitä saavutuksesta pisteitä. Lisäsinkin Tabletkoulun tehtäviini sanasto-opettelutehtävän alle lisätehtävän, jossa saa pisteitä hyvästä pistemäärästä Space Race / Gravity -tehtävätyypissä. Seuraavalle tunnille tullessa osa oppilaista etsiytyi omatoimisesti saman Space Racen äärelle, revanssimielellä.

Screen Shot 2015-11-23 at 8.05.45 PM.png

On hieno elämys päästä kehittämään erilaisia koemuotoja oppilaiden kanssa. Tähän mennessä olemme jo todenneet, että on kiva saada tehdä pieni testi tunnin alkuun niin osaa arvioida paremmin omaa osaamistaan. Olemme todenneet myös, että tuntuu siltä kuin asiat jäisivät pitemmäksi aikaa mieleen tällä omatoimisuutta ja itsenäistä vastuunkantoa edellyttävällä tavalla. Tänä aamuna pidin ilman ennakkovaroitusta testin kappaleesta, joka opiskeltiin pari kuukautta sitten. Tuloksena oli mukava määrä kiitettäviä arvosanoja, ja paljon keskustelua siitä, miten asioiden pitäisikin jäädä pysyvästi mieleen, eikä vain seuraavaa testiä varten. Tälläkin kertaa oppilaat yllättivät itsensä osaamalla enemmän kuin osasivat arvatakaan. Parasta sähköisessä työskentelyssä mielestäni onkin oppilaan itsetunnon ja oppimisen omistajuuden kehittyminen. Lisäksi se vapauttaa paljon opettajan resursseja ja aikaa tulkita sitä, miten oppilaat kokevat oppimisen.

One thought on “Minkälainen on hyvä koe?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s