Arvioinnista

Katselin juuri luennon Arabian koulun matematiikan opiskelussa käytössä olevasta tavoitemittarista. Eve Lappalainen mainitsee luennossa Pekka Peuran, ja toteaakin tehneensä Pekan loistavasta mallista oman, peruskouluun sopivan mallin. Tavoitemittari on mielenkiintoinen, ja on upeaa, miten Arabian koulun oppilaat on otettu mukaan sekä suunnittelemaan mittaria, että esittelemään sitä.

Screenshot 2016-01-20 at 08.58.44
Kielten opettajien taitotasokuvauksia arvosanoille 4-10 (vuodelta 2000) ja niihin soveltuvat Tabletkoulun edistysmisprosentit (0-100) 23%:n taulukon mukaan.
Screenshot 2016-01-20 at 08.59.00
Kielten opettajien taitotasokuvauksia arvosanoille 4-10 (vuodelta 2000) ja niihin soveltuvat Tabletkoulun edistysmisprosentit (0-100) 23%:n taulukon mukaan.

Oma arviointimallini on myös saanut tukea Pekka Peuran ajattelusta, ja myös minä koen, että Pekan malli ei ehkä kaikilta osin toimi peruskoulussa (en ole ainakaan uskaltautunut kokeilemaan), joten minäkin sovellan sitä osittain. Esimerkkinä mainittakoon se, että Pekka Peura antaa kurssin alussa oppilaille kaikki tehtävät, ja pisimmälle ehtinyt ehtii opiskella itselleen parhaimman arvosanan. Minunkin oppilaani saavat edetä omassa tahdissa, mutta annan tehtävät kuitenkin vähitellen. Materiaalissani on (kuten Evelläkin) perustehtäviä, syventäviä tehtäviä ja soveltavia tehtäviä – Tabletkoulun jaon mukaan. Oppilas saa kurssin alussa arviointikriteerit, ja päättää mihin arvosanaan hän pyrkii. Jos oppilas pyrkii arvosanaan seitsemän, hän aloittaa perustehtävistä ja ne tehtyään kokeilee, jos onnistuu vielä tekemään joitakin syventävistä tai soveltavista tehtävistä.
Kymppiin pyrkivä oppilas taas voi tehdä kaikki tehtävänsä pelkästään esim. syventäviä ja soveltavia tehtäviä niin halutessaan. Tabletkoulun materiaalissa on runsaasti lisätehtäviä. Näin siis jo hyvin englantia osaavan oppilaan ei tarvitse kerrata don’t didn’t vai doesn’t -tehtäviä, vaan hän voi esim. lukea kirjaa englanniksi ja kirjoittaa siitä lukupäiväkirjaa. Pisteitä oppilaalle kertyy joka tapauksessa, valitsi hän minkälaisen tehtävän tahansa. Lopputulema on siis sama kuin esim. Pekalla. Eniten pisteitä kerännyt saa parhaimman arvosanan. Suuri lisätehtävien määrä mahdollistaa sen, että oppilas voi valita aihepiiristä itselleen sopivantasoisia tehtäviä. Englannissa tämä toimii loistavasti, koska tasoerot ovat niin suuret. Oppilaat tietävät todella hyvin mitkä tehtävät toimivat heidän tasolleen, ja opettaja on tarvittaessa ohjaamassa jos he tekevät virhearviointeja.

Screenshot 2016-01-20 at 15.25.48
Esimerkki Tabletkoulun 9. luokan englannin materiaalin tehtävätyypeistä (p=perustehtävät, sy=syventävät tehtävät ja so=soveltavat tehtävät)
Screenshot 2016-01-20 at 08.57.55
Oppilasryhmän etenemisprosentit paremmuusjärejstyksessä. Edistysmisprosentti koostuu tehtävistä (50%) ja testeistä (50%).

Pekka Peuran mallissa oppilas tekee testit kun hän kokee olevansa niihin valmis, ja haluaa edetä. Tätä en ole voinut toteuttaa omassa mallissani. Uskoisin, että minun oppilaillani olisi marraskuun ja huhtikuun lopussa valtava määrä rästiin jääneitä testejä. Suuri osa arviointi-ideaani on kehittynyt koestressin vähentämiseksi, ja testien kasaannuttua oltaisiin entistä pahemmassa tilanteessa. Pidän kaikille testit samaan aikaan, vaikka yksittäiset oppilaat tarvitsisivatkin vielä lisäaikaa. Yleensä esim. kielioppiasian opetteluun on siinä vaiheessa käytetty jo esim. kaksi oppituntia, joten ei testejä ihan kylmiltään tarvitse tehdä. Testejä saa myös käydä uusimassa koulun jälkeen. En ole myöskään uskaltautunut jättämään testejä pois kuten Even mallissa. Haluan tarjota oppilaille sellaisiakin tehtäviä, joita voi tehdä ryhmässä ja mahdollisesti vain itselleen (esim. tekstien ymmärtämiset, sanaston opettelut) ja kun ollaan sen varassa, että oppilas kertoo tehneensä, mutta mitään konkreettistä jälkeä siitä ei ole, niin aika monelle nuorelle tulee houkutus sanoa tehneensä, vaikka ei ole tehnytkään, varsinkin kun tehtäväpisteistä kertyy 50% arvosanasta (testipisteistä toiset 50%). Olen ajatellut niin, että mitä useammin meillä on pieni muutaman minuutin testi, sitä siedättyneemmäksi oppilaat tulevat testeille, mutta ne eivät kuitenkaan hallitse heidän stressitasoansa siinä määrin kuin yksi tai kaksi kurssikoetta. Testi arkipäiväistyy, mutta auttaa minua antamaan heille reilun arvosanan. Osa on oppinut jopa pitämään testeistä.

Oppilas voi seurata omaa kehitystään reaaliaikaisesti Tabletkoulun arviointisivulta ja tehdä ’korjaavia liikkeitä’. Jos hän toivoo itselleen parempaa arvosanaa, hänen tulee vain tehdä enemmän tehtäviä, ja ehkä joskus myös paikata väliin jääneitä testejä. On ollut hienoa katsoa miten hyvin tämä mittari toimii, ja oppilaat saavat reiluja arvosanoja. Etenenisprosentit laskeutuvat tarkalleen juuri niitä vastaaviin taitotasokuvauksiin.

Oppilaat ovat mukana tämänkin mallin kehittämisessä. Kerään heiltä palautetta säännöllisesti ja useat tehtävät on luotu oppilaiden ideoiden pohjalta. Helppoa, kun itse kirjoitan materiaalin ja kuuntelen heidän reaktioitaan päivittäin luokkahuoneessa.

One thought on “Arvioinnista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s