”Changing Education Paradigms” ja Tabletkoulun englannin opiskelu

Olen viimeaikoina kohdannut tämän Sir Ken Robinsonin videon useampaan otteeseen eri tilanteissa. Se puhuttelee minua, ja ilokseni näen siinä useita eri asioita, joita pystyn tukemaan paremmin siirryttyäni käyttämään Tabletkoulun englannin materiaaleja. Osa haasteista on niin suuria, että tarvittaisiin koko järjestelmän kattavia muutoksia, mutta suurimpiakin haasteita opettaja pystyy lähestymään jonkin verran omilla ratkaisuillaan. Osa videolla mainituista asioista on luonnollisesti toteutettavissa myös muilla keinoin, mutta peilaan tässä Robinsonin ajatuksia oman luokkahuoneeni näkökulmasta:

Oppilaan itsetunnon kehittyminen: ”Minä kielen oppijana”

Tabletkoulu tukee oppilaan positiivisen minäkuvan kehittymistä esimerkiksi siten, että oppilaan arvioinnissa voidaan keskittyä oppimisprosessiin kokeiden sijaan. Opettajan ei tarvitse välttämättä pitää kokeita ollenkaan. Itse olen jättänyt ne valtakunnallista koetta lukuunottamatta kokonaan pois. Halusin irtautua siitä ajattelusta, jossa oppilaalle ikään kuin lyödään kokeen jälkeen leima ”ysi”, ”kutonen”, jolloin sekä oppilaalle että opettajalle tulee tunne, että sille asialle ei voi oikein enää mitään. Rakenteellisista syistä meidän on se ysiluokan lopuksi tehtävä, mutta muulloin siitä voi pyrkiä eroon jättämällä kokeet pois ja luomalla oppimiseen enemmän prosessinäkökulmaa.

Tabletkoulu tukee tätä ajattelua täydellisesti, ja se on pohjimmiltaan syy, miksi valitsin aikanaan siirtyä Tabletkoulun maailmaan opetuksessani. Jokaisella tunnilla oppilas saa edistymisestään tietoja Arviointi-sivulta. Hän näkee aktiivisuutensa esitettynä sekä grafiikkana että edistymisprosenttina. Oppilaat oppivat nopeasti tutkimaan näitä tietoja jokaisen tunnin aluksi ja lopuksi. Oppilas saa paljon reaaliaikaista tietoa osaamisestaan ja aktiivisuudestaan. Hänen itsetuntonsa kielen oppijana kehittyy paljon positiivisemmaksi kun hän huomaa, että jokapäiväisellä ahkeruudella ja tarkkaavaisuudella oikeasti saavutetaan asioita. Itse olen jopa jättänyt oppilaiden edellisvuosien oppikirjat auki, jotta he voivat niitäkin tehdä halutessaan. Opettaja voi jopa ottaa sen arvostelussa huomioon, jos oppilas intoutuisikin kasiluokalla tekemään seiskaluokan tehtäviä. Kun on kyse murrosikäisistä nuorista, kaikki uudet mahdollisuudet ovat varmasti lämpimästi tervetulleita. Olenpa jopa pohtinut sitäkin mahdollisuutta, että avaisin seiskaluokkalaisille keväällä jo kasiluokan kirjankin tehtäväksi, jos joku edistyy niin nopeasti.

kuva1.PNG

Perinteisissä kokeissa on tietysti myös hyviä puolia, kuten esimerkiksi se, että oppilas saa niistä objektiivista tietoa osaamisestaan. Itse koen kuitenkin tärkeäksi sen, että koe ei pääse määrittelemään oppilasta. Pidän tunninalkutestejä, joilla oppilas voi todeta osaako opetellut asiat vai ei. Oppilas voi testin perusteella päättää tarvitseeko hänen harjoitella kyseistä asiaa lisää vai ei. Näitä pieniä testejä voi toteuttaa hyvinkin kevyellä tavalla esim. Socrativella, Quizletilla tai Kahootilla. Näin tuetaan ajatusta siitä, että tässä oppimistapahtumassa ollaan keskellä prosessia, jokainen omassa pisteessään menossa, ja tekemällä tarpeeksi töitä päästään eteenpäin. Oppilas ei koe olevansa ”kutosen oppilas” tai ”seiskan oppilas”, vaan hän tietää, että hänellä on asioita oppimatta, ja hänen tulisi ne opiskella. Ihan samalla tavalla kuin uuden Opsin taitotavoitteetkin ohjaavat oppilaita ajattelemaan.

Mukaansatempaavat ja oppimista ohjaavat tehtävät

Tell me and I forget. Teach me and I remember. Involve me and I learn.
– Benjamin Franklin

Aina jos pystytään herättämään oppilaan tunteet ja mielikuvitus, se vie oppimista suurin harppauksin eteenpäin. Hyvät oppimistehtävät tempaavat oppilaat mukaansa, ja flow vie joskus jopa huomaamatta mennessään, kun on jotain mielenkiintoista pohdittavaa. Tabletkoulun toimintapa itsessään tukee tämänkaltaisten tilanteiden syntymistä. Oppilaat voivat edetä omien valintojensa mukaan omalla oppimispolullaan. Mahdollisuus tehdä omia valintoja (autonomia) on tutkimusten mukaan yksi suurimpia onnellisuustekijöitä ihmisten elämässä, kuten myös työviihtyvyydessä. Koen itse, että oppimisessa on siirrytty aivan uuteen aikakauteen, kun oppilaalle voidaan tarjota paremmat mahdollisuudet autonomiaan. Oppilas ryhtyy tunnin aluksi omaehtoisesti ja -aloitteisesti jatkamaan työskentelyään siitä, mihin hän on viimeksi jäänyt tai mitä hän kokee itselleen mielekkääksi tai tarpeelliseksi opetella. Hän etsii toimintapoja ratkaistaakseen ongelmat, joita hän kohtaa (kysynkö opettajalta tai kaverilta, etsinkö kirjasta tai netistä, kuuntelenko aluksi opettajan lyhyet ohjeet vai ryhdynkö itse tutkimaan asiaa). Lopuksi hän saa valitsemiinsa oppimistehtäviin välittömän palautteen, jonka perusteella hän pystyy päättelemään onko oppinut asian vai ei. Sähköinen materiaali mahdollistaa sen, että enää ei tarvitse kopioida opettajan jäsentelemää esitystä ja tehdä opettajan valitsemia tehtäviä, ja sen jälkeen odotella, että ne tarkastetaan yhdessä. Siinä mallissa mahdollisuudet edetä omien tarpeiden mukaan ovat melkein olemattomat. Omaan luokkaani on tullut autonomisen työskentelyn myötä paljon parempi työrauha kuin mitä se oli silloin kun opetus oli opettajatahtista paperikirjojen aikakaudella. Oppilailla on useimmiten jo tunnille tullessaan valmiiksi mielessä, miten he jatkavat etenemistään eikä heidän tarvitse odotella, että pääsisivät toteuttamaan suunnitelmansa. Ajatuksena olisi, että sisäinen motivaatio ohjaisi toimintaa, eivät opettajan suunnitelmat.

kuva2

Jonkin verran opettajan puhettakin mahtuu aina luokkaan. Itse selitän kielioppiasiat edelleen frontaaliopetuksena, usein kuitenkin niin, että yhdessä ihmettelemme kielen omituisuuksia tai säännönmukaisuuksia ja makustelemme miltä ne suussa kuulostavat. Aina on kuitenkin niitä oppilaita, jotka valitsevat olla kuuntelematta. Kun he ryhtyvät tekemään omavalintaisia tehtäviään, he saattavat saada ne oikein aiempien tietojensa perusteella. Voi käydä myös niin, että he eivät osaakaan tehtäviä ja he saattavat etsiä apua ryhmän jäseniltä tai opettajalta ja saavat näin henkilökohtaista ohjausta. Neuvova oppilas saa vahvistusta itsetunnolleen ja itse opittavan asian hallinnalle. Ryhmätyöskentelytaidot kehittyvät. Osa oppilaista huomaa vasta tehtävän palautettuaan, että eivät osanneetkaan. Nämä oppilaat saattavat kysyä ryhmänsä jäseniltä tai minulta, miten tehtävä olisi pitänyt tehdä. Siinä tilanteessa pääsen usein vielä neuvomaan oppilaita henkilökohtaisesti. Jotkut oppilaat eivät aktivoidu kysymään minulta tai ryhmänsä jäseniltä neuvoa, vaikka huomaavat tekevänsä tehtävät väärin. Huomaan opettajan näkymästä, että he eivät ole osanneet tehdä tehtäviä, ja voin palauttaa heille tehtävät uudelleen tehtäväksi ohjeen kera, tai tehdä tehtävät yhdessä heidän kanssaan esim. tukiopetuksessa. Tämä prosessi sisältää monenlaisten oppimisstrategioiden soveltamista, useita mahdollisuuksia oppia itse asia tai hankkia uusia metataitoja, sekä huomata tuen tarve. Kaiken tämän voi luonnollisesti todeta myös pelillisillä oppimistehtävillä tai tunninalkutesteillä, joita myös usein käytämme. Paras oppimispeli saa tunteet aktivoitua, tukee ryhmätaitojen kehittymistä ja harjoituttaa itse opittavan asian huomaamatta ja tehokkaasti. Tällainen on esimerkiksi Quizlet Live.

Ryhmästä voimaa

Maailmassa on hyvin vähän sellaisia työpaikkoja, joissa työskenneltäisiin täysin yksin. Melkein kaikki työ syntyy ryhmissä ja ryhmätyötaidot ovat tärkeitä. Perinteiset kokeet ja mm. Pisa-testi painottavat yksin tekemistä, mitä monet tutkijat pitävät vanhanaikaisena näkökulmana oppimiseen. Suuret innovaatiotkin syntyvät työryhmissä, vaikka kulttuurimme haluaa aina nostaa jonkun yksilön jalustalle ja näin illuusio siitä, että yksin pitäisi pärjätä pysyy voimakkaana yhteiskunnassamme.

Koulussakin työskentely voidaan järjestää niin, että oppilaat saavat voimaa ryhmästä. Oppilaat voivat istua itse valitsemissaan ryhmissä ja keskustella kaikista oppimistehtävistä. Näin voimme tukea sosiaalisuuden ja ryhmätyötaitojen kehittymistä. Osa kuitenkin haluaa työskennellä yksin, ja sekin pitää mielestäni olla sallittua. Erityisesti kielen oppimisessa arka oppilas voi jopa kokea identiteettinsä uhatuksi, jos hän joutuu pakotettuna puhumaan vierasta kieltä ihmisille, joihin hän ei luota. Olisi hienoa, jos oppilas voisi kehittyä tässäkin suhteessa, ja omien valmiuksiensa mukaan valita joko yksilötyön tai ryhmätyön, mutta kuitenkin haastaa itseään uskaltamaan kokeilla sitä toistakin lähestymistapaa joskus.

Kun pulpetit ovat ryhmässä, oppilas ehkä huomaa miten paljon muut saavat apua ja tukea toisiltaan samassa pöytäryhmässä vaikkei itse olisikaan ryhmän jäsen varsinaisesti, vaan sattuisi vain istumaan siinä, ja ehkä rohkaistuu jonakin päivänä itsekin osallistumaan ryhmätyöskentelyyn. Tabletkoulun keskustelupalsta on myös hyvä paikka harjoitella osallistumista ryhmäkeskusteluihin ohjatusti. Vaikkei olisi varma itsestään, sieltä näkee ikätovereiden mallivastauksia, joita voi vähän muutella omaan tarkoitukseen. Tabletkoulussa on monia muitakin ryhmätyökaluja, kuten esimerkiksi todella kattava ja perusteellinen vertaisarviointityökalu, jonka käyttämistä ryhmätyöpalautteen antoon suosittelen lämpimästi.

kuva3

Kun oppilaat päästetään tekemään omassa tahdissa ja työskentelemään ryhmissä, opettajasta voi aluksi vaikuttaa siltä, että mitään ei oikein tapahdu tai että käytössä on kyseenalaisilta vaikuttavia keinoja (esim. kopioiminen). Opettaja joutuu höllentämään otettaan ryhmän hallinnasta ja kaikki voi yhtäkkiä tuntua kaoottiselta.

Mutta – ei kannatakaan huolestua siitä, miltä päällepäin näyttää, vaan seurata tarkkaan oppilaiden edistymistä Tabletkoulun opettajan näkymästä. Voi olla, että se näkymä yllättää. Pelilliset tunninalkutestit ovat myös hyvä keino todeta nopeasti onko oppimista tapahtunut. Jotta sisäistä motivaatiota työskentelyyn pääsisi syntymään, pitää oppilaille kuitenkin antaa siimaa ja malttaa odottaa, että vastuutäkyyn tartutaan. On varmasti hyvä kuitenkin muistuttaa siitä, mitä oppilailta odotetaan (Seuraa prosenttiasi ja aseta itsellesi tavoitteita.) Pitää myös uskoa ja luottaa siihen, että kukaan ei jaksa loputtomiin kopioida (tai antaa kopioida) tai huijata tehneensä jotain mitä ei ole oikeasti tehnytkään, ja jossain vaiheessa se pitää omakohtaisesti kokea, että niin ei opi. Ryhmässä syntyy niitäkin herkullisia tilanteita, joissa ikätoveri sanoo toiselle, että et sinä noin opi, tai et saa pisteitä jos et oikeasti sitä tee, tai että, osallistu nyt tähän äläkä räplää kännykkääsi. Itse uskon vahvasti siihen, että meidän aikuisten kuuluu kasvattaa nuoria hallitsemaan itse omaa elämäänsä, eikä vahtia selän takana. Se päättyy aina kissa-hiiri-leikkiin, eikä opeta oppilaalle mitään hyödyllisiä taitoja.

Luova ajattelu

Neuvokkaat (resourceful) ihmiset ovat niitä, jotka pärjäävät tilanteessa kuin tilanteessa ja luovat innovaatioita. On erittäin arvokas taito osata etsiä ratkaisuja ’laatikon ulkopuolelta’ ja meidän pitäisi koulussa pystyä tukemaan sen taidon kehittymistä. Usein kuitenkin koulussa ne, jotka haluavat tehdä tehtävän omalla tavallaan, eivätkä kuuntele ohjeita, ovat niitä, jotka ’aiheuttavat hankaluuksia’ (esim. aikapula, tekninen työ ja turvallisuus). Olisi hienoa, jos pystyisimme sallimaan kokeilemista ja epäonnistumistakin.

Tabletkoulu mahdollistaa kokeilut ja uudelleen yrittämiset, kuten olen edellä kuvaillut. Syy tähän on suurimmaksi osaksi tekninen: välitön palaute ja mahdollisuus työskennellä omassa tahdissa. On hienoa nähdä miten oppilaat tarttuvat näihin mahdollisuuksiin, ja heiltä syntyy uudenlaisia näkökulmiakin, kun ideoinnille annetaan tilaa.

kuva4

Teemme juuri kahdeksasluokkalaisten kanssa USA-projekteja ja yllättäen projektien nimet eivätkään enää ole esim. NHL tai Miami, vaan joukkoon on spontaanisti ilmestynyt myös esim. kysymysmuotoisia projektinimiä kuten ”Miksi amerikkalaiset autot kuluttavat niin paljon polttoainetta?” Opettajan hienoimpia hetkiä ovat ne, kun hän huomaa, että oppilaat lähtevät omaehtoisesti uusille poluille ja haastavat itseään kokeilemaan uusia näkökulmia, menetelmiä tai oppimisstrategioita. Oppilaille pitää antaa vastuuta ja luottamusta, jotta siihen päästään. Harva lähtee kehittämään itseään ja luomaan uutta, jos hän ei koe olevansa arvostettu ja saavansa luottamusta ja olevansa vastuunkantoon kykenevä. Vai mitä sanoisitte oppilaasta, joka ei uskaltanut tehdä äänitystehtäviä luokassa, eikä kotona ollut ketään kenen kanssa tehdä, joten hän keksi soittaa ystävälleen ja nauhoittaa kännykällään heidän ennalta suunnitellun englanninkielisen puhelinkeskustelunsa vastaukseksi nauhoitustehtävään? Itse sanoisin, että 10 pistettä luovuudesta, kekseliäisyydestä ja uskalluksesta. Lisäksi itse keskustelukin oli hieno ja sujuva, ja tehtävä omasta aloitteesta valittu.

Uudessa paradigmassa, josta Robinson puhuu, ja jota uusi Ops:kin tukee, ihan parasta on se, että opettaja voi peilata kaiken oman työelämäkokemuksensa kautta. Itsekin pidän siitä, että voin autonomisesti valita työtehtäväni ja päämääräni ja edistyä omassa tahdissani. Kaikista parhaimmat päivät ovat niitä, kun uppoudun johonkin tehtävään flown vallassa ja huomaan itse miten voisin kehittää itseäni tai saan onnistumisen elämyksiä uusista taidoista tai ideoista. Ihan huippua on myös se, että talosta löytyy paljon muitakin kasvattajia, joiden kanssa voin keskustella, ja rikastaa omaa ideavarastoani heidän näkökulmiensa avulla. Toivon myös, että saan ideoida uutta ja ideoitani kuunnellaan. Kun oppilaat lukuvuoden lopuksi arvioivat edistymistään uuden Opsin taitotavoitteiden perusteella, katson arviointeja myös sillä silmällä, miten minun tulisi omaa työtäni vielä kehittää.

Mainokset

OPS2016 ja englannin opiskelu Tabletkoulussa

Uuden opetussuunnitelman (2016) mukainen laaja-alainen osaaminen kohtaa Tabletkoulun yläkoulun englannin oppimisen mm. näin:

Bloomin taksonomiaa voi soveltaa kielen oppimiseen esim. näin:

Kielenoppimisen taitotavoitteista (T1-T10) voi laatia esim. seuraavanlaisen lomakkeen:

”Sähköinen opiskelu on antanut erittäin paljon motivaatiota opiskeluun.”

Vuoden kokeilumme sähköisten materiaalien parissa alkaa olla lopussa. Ilokseni olen saanut todeta, että kaikki on toiminut täydellisesti. Saimme lisää laitteita, ja ensi syksyksi olemme tilanneet sähköiset materiaalit myös toiselle kielten opettajalle. Muun muassa kaikki uudet seiskaluokkalaiset aloittavat ensi syksynä enkun (ja osa myös ruotsin) opiskelut Tabletkoulun materiaaleilla.

Yhdeksännen luokan englannin materiaali on nyt valmis, ja se julkaistaan oikolukujen ja tarkistuskierrosten jälkeen piakkoin. Rakensimme materiaalia koko lukuvuoden ajan. Peter Kurrosen englanninkieliset oppilaat kansainvälisestä koulusta olivat mukana materiaalin luomisessa, ja minun viisi yhdeksännen luokan ryhmää testasivat kaikki tehtävät.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Sain paljon hyvää palautetta oppilailta siitä huolimatta, että he joutuivat työskentelemään keskeneräisen materiaalin avulla (ja tekemistä oli paljon) sekä sopeutumaan vielä viimeisenä peruskouluvuotenaan ihan uudenlaiseen opiskeluun. Ennen kaikkea olin erittäin tyytyväinen ysieni menestykseen valtakunnallisessa kokeessa (keskiarvo 7,4). Minulla ei ole kattavia tilastoja aiemmilta vuosilta, mutta kaikenkaikkiaan koe tuntui menevän paremmin kuin ennen. Kiitettäviä tuntui tulevan enemmän ja heikkoja arvosanoja vähemmän. Erityisen ilahtunut olin siihen, miten oppilaat osasivat päätellä uusien sanojen merkityksiä niiden käyttöyhteydestä, ja siihen, miten idiomaattisesti ja luontevasti he kirjoittivat englantia. Omien tekstien kirjoituttaminen yläkoulussa jäi paperiaikaan vähemmälle, Tabletkoulun pohja mahdollistaa omien tekstien kirjoittamisen viikoittain. Lisäksi, oppilaat kokevat tietokoneen oikoluvun erittäin hyödylliseksi oppimisen kannalta. Uskoisin, että sanojen arvaamiseen auttaa se, että on pystynyt usein varmistamaan epäilyksensä nettisanakirjasta, ja näin oppilaat ovat saaneet lisää itsevarmuutta oppijoina. Omaksi kehityskohteeksi aion ottaa suullisen kokeen järjestämisen valtakunnallisen kokeen yhteydessä lähitulevaisuudessa. Yli 500 oppilaan koulussa käytännön järjestelyt eivät tule olemaan helpot, mutta uskon, että lujalla tahdolla siihenkin vielä keksitään ratkaisu.

Valtakunnallisen kokeen jälkeen työllistin ysit projektin pariin. Noin kuukauden ajan oppilaat käsikirjoittivat, näyttelivät ja editoivat hyviä uutisia.

Screen Shot 2016-06-01 at 4.51.24 PM

Tässä projektin paras tuotos, jaan sen oppilaiden luvalla:

Usein kuvitellaan, että sähköinen opiskelu on pelkästään koneen ääressä istumista, mutta tämä Good News -projekti on hyvä esimerkki siitä, että väite ei pidä paikkansa. Useimmat uutisia luoneet ysit eivät istuneet kuukauteen lainkaan koneen ääressä. Näin hienoja tuotoksia syntyi silti, ja oppimista tapahtui laaja- ja monialaisesti. (”Missä maissa onkaan jo tasa-arvoinen avioliittolaki?”, ”Tällä sivustolla ei ole kyllä yhtään positiivista uutista ikinä!” ”Mitä on sääennustus englanniksi?”) Projektin päätteeksi oppilaat tekivät kattavat itse- ja vertaisarvioinnit, joihin Tabletkoulusta löytyi hyvät työkalut.

Keräsin myös seiskaluokkalaisilta palautetta. Toisin kuin 9. luokkalaiset, he ovat saaneet opiskella koko vuoden valmiilla oppimateriaalilla. Heistä yli 70% kokeekin sähköisen oppimisen tehokkaammaksi kuin opiskelun paperisten oppimateriaalien avulla. Ne, jotka eivät pitäneet Tabletkoulusta, eivät osanneet antaa muuta perustelua kuin että ovat tottuneet paperikirjoihin. Onkin mielenkiintoista nähdä miten he menestyvät valtakunnallisessa kokeessa muutaman vuoden kuluttua, opiskeltuaan sähköisesti kolme vuotta.
Screenshot 2016-05-27 at 11.37.10

Lopuksi vielä lainauksia oppilaspalautteista:

”sähköinen opiskelu on antanut erittäin paljon motivaatiota opiskeluun, ja englanti onkin suosikkiaineeni jo osin tabletkoulun ansiosta. Tehtävia löytyy joka alueelta, myös niiltä joissa osaamiseni on ollut vähän heikompaa. Olen oppinut paljon uutta, enemmän kuin olisin uskonut, varsinkin oikeinkirjoituksessa yms. Suosittelen :)” poika, 7. lk

”Mielestäni tabletkoulu on hyvä tapa oppia. Aluksi se tuntui vaikeammalta, mutta minusta se on nyt helpompaa.” tyttö, 7. lk

”Sähköisissä oppimateriaaleissa on hyvää se, että esimerkiksi monista tehtävistä saadut pisteet näkyvät heti. Ja tehtävän mennessä väärin, oikea vastaus on näkyvillä. Tehtävistä voi myös itse valita haluamiaan tehtäviä ja tehdä ne omaan tahtiinsa.”  tyttö, 7. lk

”Mielestäni sähköinen oppimateriaali on parempi. Sähköisen oppimateriaalin avulla opettaja näkee paremmin että mitä oppilaat on tehny tunnin aikana.” tyttö, 7. lk

”Sähköisessä materiaalissa on hyvää se, että voi tehdä itsenäisesti tehtäviä ja mennä eteenpäin omassa tahdissa. Kun on saanut oranssit tehtävät valmiiksi, voi mennä harmasiiin tehtäviin, eikä tarvitse jäädä odottelemaan muita ja olla tekemättä mitään.” tyttö, 7. lk

”Tabletkoulu on nostanut itsevarmuuttani kieltä kohtaan, koska koin useasti onnistumisen tunteen, kun sai itse päättää mitä tekee ja onnistua sitten siinä.” poika, 9. lk

”Mielestäni sähköinen opiskelu on paljon mukavempaa ja avartavempaa, jos vaikka verrataan internetin ja oppikirjojen sisältöä.” tyttö, 9.lk

”Sähköisen materiaalin avulla pääsee opiskelemaan ajankohtaisia aiheita.” tyttö, 9. lk

”on hyvä kun voi tehdä niin monta tehtävää kuin kerkeää eikä ole niin että pitäisi tehdä 3 tehtävää ja odottaa, että kaikki saavat tehtyä ja sitten käytäisiin yhteisesti läpi.” tyttö, 9. lk

Suurkiitos kaikille ysin materiaalin rakentamisessa auttaneille kollegoille! On ollut erittäin motivoivaa ja voimannuttavaa kuulla teidän positiivisia kokemuksianne, ja innostuneita oppilaspalautteita! Keep ’em coming! :) Esimerkiksi Tabletkoulun yläkoulun englannin Facebookin ryhmässä saa mielellään jakaa kokemuksia jatkossakin.

Rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille!

Puoli vuotta sähköistä opiskelua – summa summarum

Puoli vuotta on nyt kulunut kokeiluamme, jossa paperiset kirjat on korvattu sähköisellä oppimateriaalilla. Pyysin oppilailta viimeisellä viikolla itsearvioinnin yhteydessä palautetta. Sain 139 vastausta.

Screen Shot 2015-12-19 at 10.29.32 AM

Kaksi kolmesta oppilaasta kokee sähköisen oppimisen tehokkaammaksi kuin paperisten materiaalien tuomat toimintatavat. Se on mielestäni aika huima osuus, ottaen huomioon, että kyseessä on aivan uusi ja täysin erilainen toimintatapa kuin ennen. Lisäksi sähköiset toimintatavat vaativat oppilaalta enemmän. Voisi kuvitella, että se aiheuttaisi murrosikäisissä peruskoululaisissa kapinahenkeä. Jokainen suoritus tallentuu, ja jokaisesta suorituksesta saa pisteitä. Kukaan ei voi teeskennellä työskentelevänsä, eikä ole ketään tai mitään mitä voisi syyttää huonosta menestyksestä. On vain oma ahkeruus. Jokaisella tunnilla on pitänyt työskennellä ’sata lasissa’, jotta on saanut itselleen kerättyä hyvät pisteet. Kymppiin yltäneet oppilaat ovat tehneet 200-250 tehtävää syksyn aikana.

Ei tule kotitehtäviä, mikä antaa rauhoittavan tunteen, mutta samalla tuntee, että pitää opetella tunnilla paremmin, ja niinpä keskityn paremmin tehtäviin.

En malttanut olla kysymättä kaikenlaista itseäni pitkin syksyä askarruttanutta asiaa, joten kyselylomakkeesta tuli pitkä. Joillakin oppilailla meni koko tunti lomakkeen täyttämiseen, mutta he olivat myös  mielissään, kun heidän mielipidettään kysyttiin. Laadin kyselyn Googlen lomaketyökalulla. Olen käyttänyt sitä ennenkin ja se on mielestäni aivan loistava väline pitkänkin kyselyn laatimiseen. Oppilaiden oli myös helppo tunnistaa pakolliset kysymykset ja ymmärtää, miten tehtäviin vastataan. Minun on helppo nähdä taulukosta jokaisen oppilaan henkilökohtaiset itsearvioinnit, ja automatiikka luo minulle myös valmiit graafit koko ryhmän vastauksista. Tehtävien laatiminen antoi minulle myös mahdollisuuden selittää oppilaille asioita, joista oli pitkin syksyä jäänyt sellainen tunne, että kaikki eivät olleet niitä vielä sisäistäneet.

Screen Shot 2015-12-19 at 10.57.50 AM

Kyselyn alkuosa keskittyi itsearviointiin. Negatiivisimmin sähköiseen oppimiseen suhtautuvat oppilaat olivat hyvin usein niitä, joiden oli vaikea pitää itselleen opiskelukuria. Ajatus siitä, että koneille meno on jotain ylimääräistä, joka ei liity varsinaisesti opiskeluun, elää siis sitkeästi vielä osassa oppilaita.

Screen Shot 2015-12-19 at 12.37.43 PM

Screen Shot 2015-12-19 at 12.38.14 PM

Seuraavassa osiossa kysyin miten oppilaat kokevat erilaiset tehtävätyypit. Vaikempia asioita oppilaille ovat äänitystehtävät (30,9%), tiedonetsintätehtävät (20,1%), ja kirjoitustehtävät (13,7%). Saan tästä hyvän ohjenuoran oppimateriaalin jatkomuokkaukseen. Yritän löytää lisää tapoja harjoitella juuri näitä taitoja. Äänitystehtävät olivat tosin kärjessä myös kysymyksessä ”Minkälaisia tehtäviä toivoisit vähemmän?” (58%). Tämän listan kärjessä oli myös videoiden tekeminen (43,5%). Oman puheen äänittäminen on varmasti monelle uutta ja siihen tottuminen vie aikaa. Tehtävänantojen ja englanninkielisten tekstien ymmärtäminen sitä vastoin on oppilaiden mielestä helppoa. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan kirjoissa tehtävänannot ovat englanniksi, ja olenkin paljon miettinyt miten se koetaan.  Tämän kyselyn perusteella se ei ole oppilaille lainkaan ongelmallista. Aloin alunperin kirjoittamaan tehtävänannot englanniksi oppilaiden ehdotuksesta.

Screen Shot 2015-12-19 at 11.13.16 AM

Kysyin myös, mitkä tehtävätyypit koettiin hyödyllisiksi ja tehokkaiksi oppimisen kannalta, ja minkälaisia tehtäviä oppilaat toivoisivat lisää. Oppilaat vastasivat, että yhdistämistehtävät ovat heidän mielestään tehokkain tapa oppia (61,2%). Seuraavaksi tehokkain heidän mielestään on Socrative-testi (58,3%) ja kolmanneksi kielioppisivun täydennystehtävät (56,1%). Oppilaat toivovat lisää täydennystehtäviä (64,1%) ja kirjoitustehtäviä (42,7%), vaikka niitä on jo runsaasti materiaalissa, ja harva edes ehti ne kaikki tekemään. Ne ovat kuitenkin niitä turvallisia kestosuosikkeja, joissa ei tarvitse laittaa itseänsä kovinkaan paljon ’likoon’. Äänitystehtävät koettiin kaikista tehottomimmiksi. Itse olen kyllä tästä asiasta eri mieltä, mutta oppilas ei ehkä vielä ole saanut omakohtaista kokemusta sen tehtävätyypin hyödyllisyydestä. Ehkä matkamme jatkuessa sekin ilo avautuu heille paremmin.

Screen Shot 2015-12-19 at 11.37.04 AM

Itse olin kovin ilahtunut Adamin blogin suosiosta, onhan se minun luova tuotokseni. Olen upottanut Adamin blogiin opetussuunnitelman mukaisen sanaston ja kieliopin. Oppilaat ovat lukeneet Adamin seikkailuja mielenkiinnolla, samaistuneet hänen elämäänsä, ja kysyneet aina jokaisen artikkelin lopussa häneltä kysymyksiä. Viimeiset viisi artikkelia yhdeksännen luokan kevättä varten on minulla vielä kirjoittamatta ja aionkin työstää ne luvut joululoman aikana. Adamin blogia voi lukea täällä.

Screen Shot 2015-12-19 at 11.41.08 AM

Yhdeksännen luokan tekstit ovat mielestäni olleet aika haastavia, joten olen kirjoittanut niihin myös helpotetut versiot. Harva näyttää niitä kuitenkaan käyttävän. Olen ollut hyvin ilahtunut siitä, miten tekstit ovat tempaisseet oppilaat mukaansa. On ollut suuri ilo kuunnella ryhmäkeskusteluja, kun oppilaat ovat selvittäneet tekstien sanomaa ja pohtineet sanojen merkityksiä. Adamin blogin lisäksi oppilaat lukevat myös esim. Guardianin ja New York Timesin verkkoartikkeleita.

Oppilaiden palaute oli kaiken kaikkiaan kovin ilahduttavaa ja rohkaisevaa kokeilumme kannalta. Tabletkoulun tehtävätyypit ovat oppilaiden mielestä hyvin toimivia ja luomani tehtävät mielenkiintoisia. Chromebook-laitteet ja Soneran 4G-reititinkin ovat toimineet niin hyvin, että niitä ei mainittu kertaakaan missään palautteessa. Tähän lopuksi vielä otteita ’Sana on vapaa’ -palstalta. Tästä on hyvä jatkaa.

Minusta enkun opiskelu on ollut tähän mennessä erittäin mukavaa ja kiinnostavaa. Tabletkoulu on ollut mielestäni erittäin hyvä tapa opiskella ja harjoitella enkun tehtäviä. Mielestäni enkun opiskelu on ollut erittäin tehokasta ja antoisaa.

Minusta tällä tavalla oppii todella hyvin ja tämä on helppoa.

Mielestäni arviointi on ollut hyvä. Prosentin avulla on helppo seurata omaa kehittymistä ja työntekoa. Se myös kannustaa tekemään tehtäviä ja auttaa panostamaan enemmän englannin opiskeluun.

Sähköisesti opiskelu on nopeampaa ja kivempaa eikä laukku paina niin paljoa kun on 2 kirjaa vähemmän. Sähköisesti on paljon nopeampaa kirjoittaa kuin käsin sekä muutenkin opiskelu sujuu vain paljon helpommin kun on tottunut käyttää koneita.

Mielestäni sähköinen oppimateriaali on mukavaa vaihtelua.

On kiva kun voi samalla kuunnella musiikkia ja tehdä niitä tehtäviä joista pitää.

Opiskelu tietsikalla on kivempaa. Voi samalla kuunnella musiikkia ja ei tarvi tuoda kirjoja kouluun ja tehtävät ovat kivempia kuin muiden kirjojen tehtävät.

Sähköisissä oppimateriaaleissa on kivaa, että on esim. oikolukuja. Silloin tiedät jos sana on kirjoitettu väärin.

Jos ei tiedä jotakin sanaa tai asiaa niin se on helposti etsittävissä. Oppilaalla on aika paljon vastuuta kun Tabletkoulu on käytössä, eli se opettaa oppilaat ottamaan itse vastuuta.

Sähköinen materiaali on minusta kivempaa kuin paperinen materiaali. Se on kivempaa koska voi etsiä netistä sitä sanaa minkä haluaa esimerkiksi esitelmään tai tehtävään.

Sähköinen on opetuksen valvomisen ja ajankäytön kannalta helpompi ratkaisu koska opettaja pystyy nähdä omalta koneeltaan että jokainen oppilas tekee tehtäviä ja kokeita.

Sähköinen materiaali on ainakin minulle parempi koska pidän tietokoneella kirjoittamisesta ja olemisesta niinkuin monet muutkin. Ja se on hyvä koska ei tarvitse kantaa kirjoja edes takaisin koulusta kotiin ja silti voi opiskella kotona ja kännykältä.

Olen todella pitänyt Tabletkoulusta, koska pidän itsenäisestä työskentelystä ja siitä että saan tunnin viettää tietokoneella ja kirjoittaa sillä jotain. Tabletkoulu on antanut mahdollisuuden kehittyä englannissa itsenäisesti, mutta kuitenkin opettajan läsnäollessa.

Tykkään enemmän sähköisestä kirjasta, koska tietokoneella tekeminen on mukavampaa ja on mielenkiintoa tehdä tehtäviä enemmän. Keskittymään paljon auttaa se että voin kuunnella musiikkia samalla kun teen tehtäviä. Jos ei ymmärrä jotain asiaa, esim. sanaa niin tietokoneella löydän helpommin vastauksen siihen.

Sähköinen kirja on hauskempi kun paperiset kirjat.

Minusta sähköinen materiaali on kivempaa kuin paperilla oleva. Mielestäni se on helpompaa oppia kun voi nopeasti etsiä netistä apua. Tehtävät ovat kiinnostavampia ainakin nyt englannin opiskelussa.

Minusta tällä oppiminen on todella helppoa, hauskaa ja erilaisempaa kuin muu oppiminen. Tabletkoulu on myös erittäin helppokäyttöinen.

Tykkään siitä paljon että meillä ei oo enään kirjoja ja opin hyvin kaikki asiat kun meillä on Tabletkoulu koska koko ajan on tehtäviä ja riittää tekemistä!:)

Tää on tosi kivaa ja oppii iha hyvin ja haluaisin aina tällästä.

Minusta sähköinen oppimateriaali on ehkä parempi vaihtoehto kuin perinteinen oppimateriaali, syynä on se että se suo oppilaille tietynlaista vapautta oppimisessa ja myös helpottaa tehtävien tekemistä varsinkin nykyajan tekniikan täytteisessä elämässä.

Pidän Tabletkoulussa eniten siitä kun saa harjoitella koko tunnin vapaasti kappaleen asiaa ja perehtyä siihen hyvin itse. On myös mukavaa kun opettaja näkee oman suoritukseni ja pystyy arvioimaan ja olla ”mukana” oppilaan kehityksessä/näkee kuinka oppilas osaa tunnilla tehdyt asiat. Pidän Quizlet korteista koska ne ovat monipuolisia ja niillä pystyy harjoittelemaan. Tabletkoulu on monipuolinen ja hyvä!

 

Osallistava oppiminen – osallistava oppimateriaali

Olen saanut parin vuoden ajan olla kehittämässä uusia oppimateriaaleja yläkoulun ruotsin ja englannin tunneille. Ensimmäiset testiversiot kursseistani ovat ilmestyneet ilmaiseen koekäyttöön. Olen itse käyttänyt luomiani digitaalisia materiaaleja opetuksessa syksystä lähtien, ja palaute on ollut erittäin hyvää. Oppilaani ovat innolla mukana kokeilemassa uusia tapoja työskennellä, ja antamassa palautetta. Paperikirjojen pariin palaaminen tuntuu päivä päivältä hankalammalta. Oppilas saa välittömän palautteen digitaalisesta tehtävästä, ja hänen digitaalinen portfolionsa on aina auki opettajan ohjaukselle. On hienoa päästä todistamaan sitä, miten paljon oppilas osaa soveltaa ja miten neuvokas hän on, kun kaikki tieto on saatavilla. Ja ennen kaikkea sitä, miten paljon hän ilahtuu siitä itse sen huomatessaan. Olemme tehneet myös kokeita sähköisesti, mutta perimmäinen pyrkimys olisi lisätä elämyksiä ja vähentää testaamista. Kurssini valmistuvat syyslukukauden alkuun 2015. Siihen saakka kokeilemme lukuisia eri tehtävätyyppejä, jotta saisimme oppilaat mahdollisimman hyvin aktivoitua omakohtaiseen oppimiseen ja oppimisen omistajuuteen. Voit olla mukana uuden kielten luokan luomisessa testaamalla materiaaleja ja antamalla palautetta. Löydät materiaalini täältä: Tabletkoulu.fi. Palaan tänne uusin blogitekstein heti kun saan materiaalit valmiiksi. Elämyksellistä kevättalvea!

ps. Tässä vielä ’sneak peak’ keskeneräisiin, julkaisemattomiin aineistoihin.