Paperista sähköiseen

Maria ja Marika lukevat kappaleen sanoja ääneen ja tallentavat äänitteensä tehtävän ratkaisuksi: "honestly, quickly, rationally..."
Maria ja Marika lukevat kappaleen sanoja ääneen ja tallentavat äänitteensä tehtävän ratkaisuksi: ”honestly, quickly, rationally…”

Kirjoitin tähän blogiin artikkelin paperisten kirjojen korvaamisesta sähköisellä oppimateriaalilla jo vuonna 2012. Kaikki oli silloin vielä idean asteella, mutta sen jälkeen, näiden reilun kolmen vuoden aikana idea on jalostunut käytännöksi pitkäjänteisen tutkimustyön ja rohkean kokeiluun heittäytymisen ansiosta. Olen onnekas, sillä saan työskennellä työyhteisössä, joka tukee uudistumista ja tarjoaa inspiroivan ilmapiirin uuden luomiselle.

Akira on todella taitava englannissa. Usein hän kirjoittelee englannin tunnilla omia englanninkielisiä tarinoitaan: "...When I got back the guy was happily munching on the malformed bratwursts (malwursts?) and I got a good look at him..."
Akira on todella taitava englannissa. Usein hän kirjoittelee englannin tunnilla omia englanninkielisiä tarinoitaan: ”…When I got back the guy was happily munching on the malformed bratwursts (malwursts?) and I got a good look at him…”

Kokeilimme sähköisten materiaalien käyttöä viime vuonna kaikkien opetusryhmieni kanssa paperisten kirjojen rinnalla. Kokeilu ei tuonut meille lisäkustannuksia. Aina tilaisuuden tullen kävimme tietokoneluokassa tekemässä tehtäviä, ja pääsimmekin niin usein, että tarjosin oppilaille mahdollisuutta saada arvosanansa pelkästään Tabletkoulun pisteiden perusteella. Aika moni käyttikin tätä mahdollisuutta. Loput tekivät perinteisen paperisen kokeen. Keväällä luokkani varusteltiin antennilla, reitittimellä ja 24 kappaleella HP Chromebook 14 G3 -laitteita. Hallintopalvelukeskukselta saimme koekäyttöön erilaisia Chromebook-malleja, ennen kuin teimme päätöksemme. GAFE:sta (Google Apps for Education) tilasimme käyttökoulutuksen ja laitelisenssit, jonka jälkeen loin oppilaille tunnukset ja tilasin Tabletkoulun materiaalit.

Emelia ja Ronja tekevät School Rules julistetta: "... You mustn't fight. Help your teachers..."
Emelia ja Ronja tekevät School Rules julistetta: ”… You mustn’t fight. Help your teachers…”

Laskelmiemme mukaan, tällä meidän mallilla, sähköinen opiskelu tulee maksamaan seuraavan kolmen vuoden aikana muutamia tuhansia euroja vähemmän kuin paperiset työkirjat maksaisivat samalle oppilasmäärälle, samalta ajalta. Jos koulussa on jo valmiiksi langaton verkko, oppilaslaitteita tai esimerkiksi GAFE tai muu vastaava keskitetetty laitehallinta, tulee sähköistäminen luonnollisesti vielä halvemmaksi. Sähköinen materiaali maksaa minun 250 oppilaalle 2000 euroa vuodessa, kun taas paperiset maksaisivat 6250-15000 euroa riippuen siitä, ostetaanko pelkästään työkirja vai sen lisäksi vielä tekstikirjakin, eikä tuo hinta pidä sisällään vielä opettajan tarvitsemia lisäaineistoja. Sähköiseen kirjaan ei tarvitse ostaa mitään lisämateriaaleja, vaan 2000 euroa vuodessa on ainut vuosittainen oppimateriaalikulu mitä minun oppilaiden oppimateriaaleista tulee sen jälkeen kun laitteet on maksettu. Pidänkin erityisen hyvää huolta Chromebookeistamme, sillä mitä pidempään ne kestävät, sitä enemmän teemme koululle säästöjä. Rovaniemellä on kuulemma saatu Chromebookit kestämään ainakin neljä vuotta. Sehän tarkoittaisi meille jo yli 5000 euron säästöjä neljässä vuodessa, pelkästään minun ryhmissä. Hävitä emme voi rahallisesti. Jos puolet laitteista hajoaisi seuraavan kolmen vuoden aikana, olisimme siltikin käyttäneet vasta saman määrän rahaa kuin oppilaiden työkirjoihin olisi mennyt paperilta opiskeltaessa.

Antti, Eelis ja Kristian pelaavat Quizletin Gravity-peliä epäsäännöllisillä verbeillä. "...go went gone... do did done..." Antti, Eelis ja Kristian pelaavat Quizletin Gravity-peliä epäsäännöllisillä verbeillä. "...go went gone... do did done..."
Antti, Eelis ja Kristian pelaavat Quizletin Gravity-peliä epäsäännöllisillä verbeillä. ”…go went gone… do did done…”

Chromebookit ovat toimineet täysin moitteettomasti. Ne käynnistyvät muutamassa sekunnissa ja päivittyvät automaattisesti. Oppilailla on omat käyttäjätunnuksensa, heidän työnsä tallentuvat pilveen, oppimateriaalia käytetään netistä, eikä paikallisesti voi tallentaa tai asentaa mitään, joten mitään käytännön piloja koneisiin ei voi tehdä. Hallinnoin itse käyttäjätilejä, joten jos joku salasana unohtuu, vaihdan sen muutamassa minuutissa. Tabletkoulutunnukset tilasin oppilaiden omiin sähköposteihin, joten oppimateriaalin salasana löytyy oppilaalta aina sähköpostista. Kirjauduttuaan koneelle oppilas voi myös tallentaa salasanansa eri sovelluksiin. GAFE-tunnuksella oppilas voi kirjautua esim. Quizletiin tai erilaisiin animointi- ja sarjakuvasovelluksiin. Oppilas voi käyttää Googlen sovelluksia, muita GAFE-tunnuksella käyttöön ottamiaan sovelluksia ja Tabletkoulua myös kotikoneelta tai kännykästään esim. bussimatkalla kouluun.

FullSizeRender
Lauri aikoo voittaa tämän pelin. Olli ja Jasper eivät ole ihan varmoja asiasta… ”… I play football every day. I played football yesterday…”

Juuri nyt en keksi mitä vielä tarvitsisin, jotta tunnit pyörisivät jouhevammin. Meillä on aika täydellinen systeemi, ja työt sujuvat näppärästi ja tehokkaasti. Oppilaat kaipaavat touchpadien tilalle hiiriä ja työergonomian nimissä säkkituoleja (tosin nuo kaksi toivetta eivät kyllä toimisi yhdessä). Itse olen ajatellut, että mitä vähemmän irtotavaraa, sitä vähemmän korvattavia hajonneita laitteita. Säkkituoleja voisin kyllä ottaa, mutta ehkä sähköistämme koulun ensin, ja katsomme sitten saammeko säkkituolisäästöjä vuosien varrella.

Östnyland 3.2.2016

Linkki sähköiseen artikkeliin

http://www.ostnyland.fi

Östnyland 21.1.2016

 

 

Kaikki on niin erilaista

Marraskuuta mennään, eikä meidän hieno uusi tekniikka ole vielä kertaakaan pettänyt. Wifi on toiminut katkoitta jokaisena koulupäivänä, kun koneita on tarvittu, ja GAFE:n kirjautumiskäytänteet ovat tukeneet työskentelyä mainiosti. Kenenkään ei ole tarvinnut käyttää aikaansa käytännön pilojen väsäämiseen tai siivoamiseen, eikä kenenkään ole tarvinnut jäädä pyörittelemään peukaloitaan unohdettuaan salasanansa. Kirjaa ei ole voinut unohtaa kotiin, se kun on kivasti pilvessä. Tarvittaville sivuille on päässyt aina, ja niillä navigointi on ollut niin helppoa, ettei kenenkään ole tarvinnut täyttää päiväänsä samojen merkityksettömien asioiden loputtomalla toistolla.

Screen Shot 2015-11-05 at 4.28.53 PM

Seiskaluokkalaiset ovat nyt kerranneet preesensin ja imperfektin, sekä koti-, asumis- ja lemmikkisanastot. Ysiluokkalaiset ovat kerranneet aktiivin aikamuodot ja opetelleet passiivin aikamuotoja sekä työstäneet teemoja tasa-arvo ja yhteisö. Jokaisen tunnin alkuun he ovat saaneet testata osaamistaan parin minuutin Socrative-testillä, joka on antanut heille objektiivista tietoa siitä, kannattaako vielä kyseistä asiaa kerrata, vai voisiko jo siirtyä hyvällä omallatunnolla eteenpäin seuraavaan aiheeseen.

Itse olen oppinut valtavasti sähköisten tehtävien laadinnasta. Usein tunninalkusocrativessani on lauseita, joista puuttuu verbirakenne, ja vihjeenä on esim. ajan ilmaisu, kuva tai suomennos – tai mieluiten jokin yhdistelmä näistä.

Tähän saa mukavasti omaa luovaa ajattelua mukaan, kun tekee lausepareja:

Isäni maalasi talon. = The house … by my father.

Isäni maalasi talon. = My father … the house.

Olen huomannut, että sähköisessä kokeessa ei kannata kysyä sanoja tai käännöslauseita, sillä niiden katsominen sanakirjasta ja kääntäjästä on niin helppoa ja nopeaa, että monen on sitä vaikea vastustaa. Laitteista saisi netin kyllä kiinni, mutta haluan haastaa itseäni kehittämään parempia, nykyaikaista opiskelua vastaavia tehtäviä. Haluan kannustaa oppilaat ottamaan vastuuta oppimisestaan ja luoda vastavuoroisen luottamuksen kulttuuria, enkä kytätä heidän selkiensä takana sääntörikkomuksia. Huomaan myös usein kyseenalaistavani sanakokeet ja käännöslauseet ylipäätään. Niin onneksi tekee uusi OPS:kin. Me olemmekin enimmäkseen keskittyneet oman ilmaisun etsimiseen (pohdinta- ja tuottamistehtävät) sekä sanapeleihin (Quizlet).

Screen Shot 2015-11-05 at 4.58.16 PM

Näissä saisi olla aika sankari, että jaksaisi copy-pastata joka kerta sanat.

Tekstikappaleiden uuden sanaston oppimista testaan ’etsi sopiva loppu lauseeseen’-tyyppisillä testeillä.

Tämän tyyppiset tehtävät sopivat hyvin myös niille oppilaille, joiden suomen kielen taidot eivät ole vielä ehtineet kehittyä. Oppilaat kokevat tehtävätyypin hyvin oikeudenmukaiseksi, ja olen itsekin huomannut, että he osaavat, jotka ovat tekstin opiskelleet. Kyse ei ole siis tekstikappaleen sisällön ulkoa muistamisesta, vaan siitä, että on otettu selvää, mitä uudet sanat tarkoittavat, ja ne muistetaan vielä jälkeenpäin. Opiskelu prosessina jää hyvin paljon oppilaan omalle vastuulle. Tehtävänä on itse etsiä tärkeimmät lauseet ja sanat, ja selvittää tekstin sisältö. Lisäksi tarjolla on paljon erilaisia sanasto- ja tuottamistehtäviä, joista oppilas voi valita itselleen sopivaa tekemistä. Pisteitä voi kerätä mistä tahansa tehtävästä. On erittäin mielenkiintoista ja ilahduttavaa nähdä miten monella eri tavalla kappaletta voikin lähestyä! Ja kuulla miten oppilaat antavat toisilleen palautetta. Yllä olevan kokeen jälkeen eräs laiskotellut oppilas puuskahti: ”Mistä nämä muka pitäisi tietää?!” ja luokan toiselta puolelta toinen oppilas vastasi: ”Olisit lukenut sen tekstin, mikä oli annettu tehtäväksi.” Opettajan ei onneksi siihen tarvitse enää sanoa mitään. Laiskottelua voi tosin jälkeenpäin paikata esim. lisätehtävillä, mutta se vaatii vaivannäköä ja oma-aloitteisuutta.

 

Tabletkoulusta (jonka oppikirjaa siis käytämme) löytyy muuten myös valmiit sanastot niitä kaipaaville. Odotan jo malttamattomana tuloksia, kun aion pitää kyselyn aiheesta oppilailleni vielä ennen joulua. Minusta näyttäisi siltä, että he pitävät siitä, että saavat kerätä omat sanastot. Ja osaavat kyllä oikein mainiosti poimia sanat, jotka ovat tärkeitä. Ihan kuin olisin vaistonnut pientä pettymystä erään kappaleen kohdalla, jossa annoinkin ajan säästämiseksi linkin valmiiseen sanastoon. Jotkut olivat siitä huolimatta tehneet omat sanastonsa.

Toinen asia, jonka testaamista en malta odottaa, on oikeinkirjoitus ilman oikolukijaa. Olen itse vakuuttunut siitä, että oikolukijan käyttö auttaa oppilasta oppimaan oikean kirjoitustavan. Kun tehtäviä tehdään esim. imperfektistä useita kymmeniä, ja joka kerta saa itse korjata sen virheellisen did’nt-muodon ennen vastauksen lähettämistä. Luulisi, että sen siinä myös oppisi. On mielenkiintoista katsoa, osaavatko oppilaani kirjoittaa sanat oikein myös käsin. Itse ainakin opin parhaiten oikoluvun kautta. Tiedäthän, jo se kolmas kerta kun se sama sana on alleviivattuna, ja se alkaa jo vähitellen jäädä mieleen.

 

Meidän uudessa digitaalisesti varustellussa oppimisympäristössä päivät soljuvat aika leppoisasti. Oppilaat tulevat luokkaan usein heti kun edelliseltä tunnilta pääsevät. Joskus jäävät tunnin jälkeenkin kunnes toinen ryhmä tarvitsee koneita. Tällä viikolla ysiluokkalaiset jäivät kerran omasta toivomuksestaan koulun jälkeen ja tänä aamuna eräs seiskaluokkalainen tuli tuntia aikaisemmin – tekemään tehtäviä. Me emme tarvitse mitään suurta draamaa, kun koko oppimisprosessi on kaikille asianosaisille nähtävillä reaaliaikaisesti. Kenenkään arvosana ei tule yllätyksenä, eivätkä oppimattomuuden syyt jää pimentoon.

Yllä oleviin tilastoihin viittasivat myös oppilaani kun pyysin heiltä kommentteja Tabletkoulussa opiskelusta SUKOLin (Suomen kieltenopettajat) syyspäiviä varten:

”Näkee oman edistymisen tilastoina. Voi vapaasti tehdä omaan tahtiin tehtäviä, ja saa vähän päättää mitä itse tekee.”

”Ei tarvitse kantaa kirjoja mukana ja tehtäviä on helpopmpi ja mukavampi tehdä. Omaa kehitystä pystyy seuraamaan arvioinnista paljon paremmin sekä on mukavampi että jokapäiväistä kehitystä ja työskentelyä arvioidaan eikä vain joitakin kokeita. Tykkään enemmän Tabletkoulun tavasta oppia kuin entisestä tavasta.”

”Parasta Tabletkoulussa on monipuoliset tehtävät.”

Pääsin esittelemään Tabletkoulua myös ryhmälle kiinalaisopettajia, jotka kävivät koulussamme vierailulla tänä syksynä. He seurasivat Tabletkoulutyöskentelyä sekä 7. että 9. luokalla. Vieraat kysyivät oppilailta, kuinka moni haluaisi paperikirjat takaisin, eikä kukaan viitannut. Oppilailta kysyttiin myös, miten he vertaisivat sähköistä ja paperista kirjaa toisiinsa, ja oppilaat sanoivat, että vertaaminen on ihan mahdotonta, koska kaikki on niin erilaista. Vierailu oli huippuhetki oppilaille, ja he olivat silmiinnähden ylpeitä sähköisestä kirjastaan.

Lopuksi on aivan pakko mainostaa valinnaisaineryhmiemme hienoja ruokablogeja. Kaksi ryhmää Watch Me Cookia vuorottelevat keittiön ja bloggauksen välillä viikoittain. Jokaisella oppilaalla on oma blogi, johon pääsee yhteisestä blogistamme osoitteessa: http://wmc2016.wordpress.com.

ps. Onhan meillä sitten paljon myös niitä puhetehtäviä. En muistanut niistä kirjoittaa tällä kertaa ollenkaan. Tässä vielä esimerkki sellaisesta.

 

 

 

Tuhat tarinaa

Lupauduin pitämään webinaarin ensi viikolla verkkomateriaaleista. Mietiskelin eilen illalla mitä kertoisin, miten kokemukseni jäsentäisin ja mitä asioita priorisoisin. Tuli mieleen tuhat tarinaa oppimisesta. Niitä kaikkia en voi webinaarissani kertoa, mutta yksi asia on varmaa: nyt kuukauden verran kestävyt sähköisen oppimisen kokeilumme saa kasvonsa juuri niiden tarinoiden kautta.

Tuiki tavallinen tiistai. Seiskaluokkalaiset kurkkivat ovelta jo 15 minuuttia ennen tunnin alkua. ”Saako tulla jo?” Ei mene montaakaan minuuttia kun jo kysytään. ”Saako mennä seuraavaan kappaleeseen?” Päivänavaus ei ole vielä alkanut kun vihkot on otettu esille ja alettu kirjoittamaan uusia sanoja kappaleesta 2 House. En raaski keskeyttää sanojen kirjoittamista päivänavauksen ajaksi. Päivänavauksen jälkeen tulee pettymys. ”Mitä, eikö meillä olekaan Socrative-testiä? Miksei?”

Tosi tavallinen torstai. Ysiluokkalaiset miettivät passiivia pienryhmissä. ”Pitääkö siinä aina olla se BE?” ”Mutta ei tässä ole missään BE:tä?” ”No, ei olekaan kun se on taivutettu.” ”Aaaaaaa… Ai onko se tää ARE tässä?” ”OOOOPEEEE mikä on kolmas muoto sanasta HOLD?” ”Saako tän tehtävän tehdä missä pitää käydä haastattelemassa mitä kieliä meidän koulussa puhutaan? Saadaanko mennä tuonne toisiin luokkiin kysymään?” ”Hei onko sulla uusia kirjoja täällä? Saako näitä Greenejä lainata? Saako ottaa kotiin?”

Kokeilumme on tähän saakka ollut suuri menestys. Tiedätte varmaan supisuomalaisen sanonnan ”Kel onni on, hän onnen kätkeköön.” Tuskin uskallan siis ääneen sanoa, miten hyvin meillä kaikki menee. Eikös se ole silloin taattua että kaikki alkaa mennä huonosti jos yhtään uskaltaa kehua? Wifimme toimii moitteettomasti. Chromebookimme ja GAFE toimivat poikkeuksetta. Tabletkoulu motivoi, kannustaa, luo oppimisen omistajuutta, eriyttää, tarjoaa monipuolista tekemistä, avaa ympäröivän yhteiskunnan oppimisen keskiöön, harjaannuttaa tarkkuuteen ja ankkuroi oppilaat tiettyyn yhteisölliseen paikkaan ja hetkeen. Oppilaat etenevät omassa tahdissa. Suorastaan hämmennyin oppilaiden reaktiosta kun Tabletkoulun käyttöjärjestelmää uusittiin ihan vain kosmeettisilla yksityiskohdilla ja oppilaat olivat pudota tuoleiltaan. En osannut arvata että paikka olisi heille jo niin ’koti’ että siinä tapahtuvaat muutokset aiheuttaisivat tunnereaktioita. Upeaa, että näin on. Paperista oppikirjaa emme ole siis tänä lukuvuonna käyttäneet, eikä selkeästi siihen ole mitään tarvettakaan.

Kerron nyt muutaman käytännön seikan, joita olemme matkan varrella oppineet. Ensinnäkin olemme löytäneet (discovered, not found) Toivon Rattaan. Se on Tabletkoulun Arviointi-sivulta löytyvä rengas, jonka alla kerrotaan montako tehtävää on tekemättä. Oppilaiden oli kovin vaikea aluksi päästä eroon ajatuksesta ’näin monta tehtävää minun vielä pitää tehdä’. Ainakin minun oppilaat helposti ajattelevat, että sellaisia tehtäviä ei saa tehdä, joita ei ole annettu tehtäväksi, joten annan myös lisätehtävät aina muiden tehtävien kanssa, mikä kasvattaa luonnollisesti tekemättömien tehtävien määrää. Jos kurssilla edistymisprosentti ei ole sitä, mihin on pyrkinyt, Toivon Ratas pelastaa. On siis vielä jotain mitä voi tehdä. Olisi aika lohdutonta jos kurssilla menestymisprosentti olisi alhaisempi kuin mihin pyrkii, eikä olisi enää yhtään tekemätöntä tehtävää. Kurssilla edistymisprosentin viemme arviointitaulukkoon (läpäisyprosentilla 23% kun yläkoulussa ollaan) ja siitä saamme reaaliaikaisen kurssiarvosanan. Laitan arvosanat vanhemmille tiedoksi Wilmaan noin kuukauden välein. Jos oppilas tekee aina tunnilla aktiivisesti tehtäviä, hänen edistymisprosenttinsa tulisi siis pysyä suunnilleen hänen tavoittelemansa arvosanan liepeillä. Silloin hän siis suoriutuu tehtävistä tasonsa mukaisesti. On havaittu myös joitain tapauksia, joissa arvosana on lipsahtanut vahingossa jopa ylemmäs kuin mitä on tavoiteltu.

Screen Shot 2015-10-01 at 6.09.07 PMOlemme huomanneet myös sellaisen seikan, että kone on armoton. Kaikki sanat pitää kirjoittaa tismalleen oikein, pitää muistaa artikkelit substantiivien eteen ja pitää löytää heittomerkki oikeasta paikasta (se samannäköinen ylemmällä rivillä on muuten aksentti). Voi mitä itsensä haastamista tämä tarjosinkaan kun ysien kanssa pidettiin kuukauden kestävä aikamuoto-kimara-testaus-hässäkkä. Oppitunnit työskenneltiin Tabletkoulun pähkinöiden parissa ja jokaisen tunnin alkuun otettiin pieni Socrativetesti tyyliin: Lauloin laulun eilen. = I … a song yesterday. Äitini laulaa joka päivä. = My mom … every day. Ja muuten onko ’emme pelanneet’ ’we haven’t played’ vai ’we didn’t play’? Hiuksia harottiin, kynsiä pureskeltiin, facepalmattiin ja headdeskattiin ja lopuksi jopa tuuletettiin, mutta kylläpäs niitä aikamuotoja oikeasti kerrattiin. Ja aika moni oli aika isolla tunteen palolla mukana. Ne oli ne pisteet. 7/10 vai 9/10 vai kerranki jopa kaikki oikein. ”Keskity, ihminen, keskity!” Mutta olipas mukava siirtyä passiiviin, kun kaikkien aktiivit oli niin siististi ojennuksessa.

Lopuksi haluan jakaa yhden kielioppianimaationi. Tämäkin tulee vielä integroituna Tabletkoulumateriaaliini, mutta vasta Tabletkoulun graafikkojen luomisprosessin kautta. Karvalakkiversio olkoon kaikkien yhteistä omaisuutta. Meet Active Andy and Passive Paula.

”Preparing system for Developer Mode.”

Kevätlukukauteni venähti pitkäksi. Vielä juhannuksena virittelin koululla koneita syksyä varten. Olen toisaalta voinut hoitaa lisenssiasioita ja valmistaa oppimateriaalia myös etänä, joten muutamat käynnit koululla eivät ole paljon haitanneet, varsinkin kun olen saanut mahdutettua ne kolean kesäkuun puolelle, ja erityisesti kun olen jo usean vuoden ajan odottanut tätä muutosta paperista digitaaliseen. Paperista digitaaliseen siinä mielessä, että kokonaisuus hallitaan digitaalisesti, paperia käytetään edelleen silloin, kuin se on tarkoituksenmukaista.

Englannin oppimiseen digitaalisuuden lisääminen sopii mielestäni oikein mainiosti, joten oma aineeni onkin palkitseva lähtökohta kokeilua ajatellen. Laitteiden hallinnassa tarvitaan paljon englanninkielistä terminologiaa, netti on pullollaan virikkeellistä, opettavaista ja mukaansa tempaavaa autenttista materiaalia. Olen muutaman vuoden ajan kirjoittanut sähköisiä oppikirjoja yläkoulun englannin ja ruotsin opiskeluun Tabletkoulussa, ja oppilaani ovat opiskelleet Tabletkoulun materiaaleilla jo viime lukuvuoden, mutta ensi syksynä aiomme jättää paperiset kirjat ensimmäistä kertaa kokonaan pois ja korvata ne Tabletkoulun sähköisellä materiaalilla. Laskin joitakin vuosia sitten, että jos saisin jokaiselle pulpetille edullisen laitteen, ja ne kestäisivät vähintään kolme vuotta, niiden hankinta voitaisiin kattaa kirjakuluilla. Tätä ideaa lähdimme rehtorin kanssa rohkeasti kokeilemaan. Syksyn 2015 aloitamme siis 25 Chromebookin, langattoman netin, Google Apps for Educationin ja Tabletkoulun sähköisten kirjojen parissa.

Viime lukuvuoden kokeilun perusteella olen pystynyt toteamaan seuraavat asiat:

  • Chromebook on loistava valinta koululaitteeksi, ja GAFE (Google Apps for Education) erittäin käyttäjäystävällinen ympäristö opettajan hallita. Opettaja pystyy omasta profiilistaan kontrolloimaan oppilaskoneita, mm. sulkemaan netin tai lataamaan uuden sovelluksen. Oppilailla on kaikki Googlen palvelut helposti käytettävissään. Englannin opiskelussa tulemme luomaan englanninkielisiä videotallenteita Youtube-kanavalle, kirjoittamaan kuvitteellista matkablogia Bloggeriin sekä luomaan tietokilpailuja Forms-sovelluksella ja maaesitelmiä Slides-sovelluksella. Ja kun oppilas unohtaa salasanansa, opettaja pystyy sen vaihtamaan käden käänteessä. 250 oppilastunnuksen luominen ja GAFE:n keskitetyn laitehallinan käyttöönotto sujui yhdessä työpäivässä.
  • Tabletkoulun kurssit kehittävät oppilaassa oppimisen omistajuutta. Eriyttävien tehtävien, autenttisen materiaalin ja projektityöskentelyn tarjoaminen on helppoa. Oppilaan edistyminen näkyy reaaliaikaisesti sekä opettajalle että oppilaalle. Oppilas saa välittömän palautteen täydennys- ja yhdistämistehtäviin. Aika, joka ennen kului tehtävien tarkastamiseen, voidaan käyttää esim. projektitöihin, englanninkielisten videoiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen, vertaisarviointiin, oman työskentelyn arviointiin ja kieliopin drillaamiseen pelillisyyden hengessä. Tabetkoulun statistiikka on niin toimiva kokonaisuus, että varsinaista kurssikoetta ei ole välttämätöntä pitää ollenkaan, jos opettaja suunnittelee kokonaisuuden niin, että lukuvuoden aikana on mahdollisimman paljon erityyppisiä arvioitavia tehtäviä. Alustalle voi palauttaa myös äänitiedostoja, mikä on kielten opiskelussa erinomainen ominaisuus.

Olen suunnitellut ja testannut sähköiseen työskentelyyn siirtymistä jo viiden vuoden ajan. Valinnaiskursseilla oppilaani ovat ylläpitäneet omia kokkaus- ja matkablogeja englanniksi, ja kansainvälistä yhteistyötä toteuttaessamme olemme luoneet videopäiväkirjoja. Jaetut dokumentit ovat toimineet meille yhteissuunnittelun ja esitelmien teon välineenä jo useita vuosia. Ensi syksystä lähtien tarkoituksenani onkin tuoda tätä samaa työskentelyä myös tavallisille tunneille. Näkemykseni mukaan opettajan on hyödyllistä koota parhaat toiminnot usealta eri alustalta, seurata kuinka eri palveluntarjoajat kehittävät palvelujaan, ja tehdä muutoksia sovelluskokoonpanoon tarvittaessa. Lähtökohtaisesti tarkoituksenani olisi testata mm. seuraavia asioita:

  • Tehtävät, kuten esim. englanninkieliset tuntikeskustelut on ohjeistettu Tabletkoulussa. Ohjeet voidaan heijastaa joko tykillä kankaalle tai oppilaat voivat lukea ne ruuduilta, kuten he ennen lukivat kirjoista. Tabletkouluun merkitään keskustelutehtävät tehdyiksi, ja niistä kertyy oppilaille pisteitä. Tuntitilanteessa opettaja voi kontrolloida, että tehtävät todellakin tulevat tehdyksi. Kielten tunneilla keskustelut ovat erittäin tärkeässä osassa ja niitä käydäänkin jokaisella oppitunnilla.
  • Yhdistämis-, täydennys- ja kirjoittamistehtäviä tehdään Tabletkouluun. Tabletkoulun automatiikka tarkastaa yhdistämis- ja täydennystehtävät ja antaa oppilaalle välittömän palautteen. Opettaja voi itse harkita missä määrin antaa oppilaille kirjoitustehtäviä, jotka opettaja itse tarkastaa. Tabletkoulussa on paljon lisätehtäviä, joista oppilas saa kerättyä itselleen lisäpisteitä, mutta joiden tekemättä jättäminen ei syö vaadittavaa pistemäärää. Yläkoulun englannissa oppilaiden taitotasoerot ovat jo todella suuria. Tabletkoulun tehtävien avulla taitavampia oppilaita voi työllistää hyvin mielekkäällä tavalla. Oman kokemukseni mukaan tehtävien läpikäyminen sujui Tabletkoulussa näppärästi. Lisäksi, mielestäni lisätehtävänä tehdyt tiedonhaku- tai raportointitehtävät voi korjata sisältöpainotteisesti, eikä välttämättä korjata kaikkia pieniä virheitä, varsinkin jos ne eivät ole selkeästi toistuvia rakennevirheitä tai merkitystä muuttavia sanastovirheitä.
  • Kirjoitelmia, esitelmiä ja muita asiakirjoja tehdessä käytetään GAFE:n jaettuja asiakirjoja, joihin opettaja voi tehdä omia merkintöjään joko tekstin lomaan, kommentointikenttään tai äänitiedostona. Myös Tabletkouluun on tulossa portfoliotyökalu, jota siirrymme käyttämään kun se valmistuu. Valmiit tekstit voidaan siirtää omaan Blogger-blogiin ja stailata sivusto oman maun mukaan. Blogit voidaan jakaa vain opettajan nähtäväksi. Samoin omat videot voidaan tallentaa omalle Youtube-kanavalle ja jakaa vain opettajan nähtäväksi.
  • Läksyt ovat opetteluläksyjä, ei nettiin tehtäviä tehtäviä, koska kaikilla oppilailla ei ole laitteita kotona. Oppilas tekee muistiinpanoja vihkoonsa tunnilla niistä asioista, jotka pitää osata. Oppituntien alussa on mahdollisimman usein pieni pelillinen testi, jolla oppilas voi osoittaa osaamisensa. Näiden testien laatiminen esim. Socrativella tai Kahootilla on erittäin nopeaa ja helppoa. Oppilaat voivat luoda itsekin testejä esim. Quizletissa. Niiden tulokset on helppo tallettaa Tabletkoulun arviointityökalulla. Tabletkouluun on kehitteillä Qtest-työkalu samoja toimintoja varten. Tarvittaessa oppilas voi jäädä koulun jälkeen tekemään nettitehtäviä koululle, esim. tukiopetuksessa. Joissain kouluissa toimii sujuvasti laitelainaamo, josta ne oppilaat, joilla ei ole omaa laitetta, voivat kuitata laitteen käyttöönsä, ja lunastaa sen tietyn ajan kuluttua omakseen. Laitelainaamo yhdistettynä BYOD:iin (bring your own device) on nähdäkseni loistava idea niihin kouluihin, joissa oppilailla on mahdollisuus säilyttää omaa laitetta lukollisessa kaapissa. Niissä kouluissa, joissa voidaan tarjota jokaiselle oppilaalle henkilökohtainen laite, voidaan paperisen vihkon käyttö jättää pois, koska esim. Tabletkoulussa on muistiotoiminto oppilaan omille merkinnöille.
  • Aion kokeilla myös Google Classroomin käyttöä, vaikka sen tarve saattaa jäädä pieneksi kokeilussani.
  • Isojen kurssikokeiden pitämistä aion vähentää mahdollisuuksien mukaan minimiinsä. Oppilas saa aina halutessaan tehdä vapaaehtoisen kokeen, joka kattaa enintään 50% hänen arvosanastaan. Mielestäni jatkuva näyttö on kuitenkin erittäin tärkeässä osassa arvosanaa annettaessa, ja toivoisin oppilaiden panostavan enemmän jatkuvaan ahkeraan tuntityöskentelyyn kuin kokeeseen pänttäämiseen. Jatkuvassa näytössä on mukana myös aiemmin kuvailemani Socrativetestit, ja jokaista Tabletkoulun tehtävää voidaan pitää myös koetehtävänä, koska ne voi tehdä vain kerran. Tehtäviä kertyy lukuvuoden aikana niin paljon, ja niitä on tarkoitus tehdä enimmäkseen tunneilla, joten pelko siitä, että joku muu kuin oppilas itse tekisi tehtävät, on käytännössä hyvin pieni, ja asia paljastuu hyvin helposti.

Teetän säännöllisin ajoin mielipidekyselyitä oppilailla, ja tätä blogia seuraamalla voit seurata myös kokeilussa mukana olevien oppilaiden mielipiteitä sähköisten työkalujen käytöstä oppimisessa. Yläkoululaisten asenne sähköisiin työkaluihin vaihtelee innokkaasta epäilevään. Noin puolet viime vuonna kokeilussani mukana olleista oppilaista innostuivat kovasti uudesta työskentelytavasta. Erityisesti 7. luokkalaiset, jotka eivät olleet vielä yläkoulussa sosiaalistuneet mihinkään tiettyyn työtapaan. Kun kysyin heiltä, kuinka moni haluaisi ensi vuonna opiskella mielummin Tabletkoulun kuin paperisen kirjan avulla, jokainen oppilas nosti kätensä.

”Tabletkoulussa on mukavampi oppia ja tehdä tehtäviä.”

”Tabletkoululla on helpompi tehdä tehtäviä ja etsiä tietoa. Opin myös paremmin.” 

”On helpompi oppia asioita Tabletkoulun parissa, koska ainakin itse pyrin siten saamaan täydet pisteet tehtävistä, kun taas en itse jaksa panostaa työkirjan tehtäviin.”

Yläkoululaiset ovat joskus kovin konservatiivisia ja haluaisivat toteuttaa asioita tutulla ja turvallisella vanhalla kaavalla. Oppilaiden suusta kuuluu sama kirjo argumentteja kuin lehtien otsikoistakin. Hekin luulevat joskus, että sähköiseen siirtyminen tarkoittaa jatkuvaa näyttöpäätteen tuijottamista, tai käsinkirjoitustaidon unohtamista. Sähköisten työkalujen käytön opettelu on mielestäni erittäin tärkeä työelämätaito, ja jokaisen peruskoululaisen tulisi hallita esim. jaettujen asiakirjojen käyttö, jotta he olisivat aikanaan työmarkkinoilla tasa-arvoisessa asemassa. Kaikki yläkoululaiset eivät tule tätä ajatelleeksi.

Lyhyen, osa-aikaisen, tähänastisen kokeilumme perusteella näen myös joitain vaaroja, joita yritän kokonaisvaltaisemmalla ensi vuoden kokeilulla välttää:

  • Laitteet eivät toimi. Chromebookeista on onneksi erittäin positiivista käyttätietoa ja laitteet ovat edullisia. Uusi langaton nettimmekin on toistaiseksi toiminut ongelmitta. Toivomme, että näin on myös jatkossa. Peruskoulussa emme voi vaatia, että oppilaalla olisi kotona laite käytössä, eikä meillä ollut mahdollisuutta ostaa jokaiselle 250 oppilaalleni kotiinvietävää laitetta, joten täydennämme nettityöskentelyämme vihkotyöskentelyllä.
  • Käyttäjätunnus- ja salasanaviidakko. Tähän auttaa helposti mieleenpainuvat käyttäjätunnukset ja se, että opettaja pystyy itse hallitsemaan tunnuksia sekä GAFEssa että Tabletkoulussa.
  • Opettaja hautautuu kasvavan työmäärän alle yrittäessään tarjota oppilaille eriyttävää ja luovaa tekemistä. Tähän auttaa Tabletkoulun muokattavuus. Opettaja voi itse valita kussakin kappaleessa, mitä tehtäviä antaa oppilaille tehtäväksi. Jos kirjoitustehtäviä tai videoita on kerääntynyt arvioitavaksi, voidaan pari seuraavaa kappaletta edetä tehtävillä, jotka automatiikka tarkastaa.
  • Oppilaat tulevat entistä suorituskeskeisimmiksi. Suoritusten tallentuminen ja oman saavutetun prosenttiluvun jatkuva seuraaminen voi aiheuttaa liikaa suorituskeskeisyyttä. Olenkin yrittänyt luoda Tabletkouluun mahdollisimman paljon mukaansatempaavia tehtäviä, jotta oppilas tulisi vedetyksi mukaan tutkimaan asioita, ennemmin kuin suorittamaan pisteitä. Esim. ”Tutki keitä esiintyy USA:ssa käytössä olevissa seteleissä ja miksi.” tai ”Katso Guinnessin ennätysten kirjan videoita Youtubessa ja laadi luokkakavereillesi tietokilpailu”.
  • ”Wilma pilasi elämäni”-ilmiö. Pyrin keskustelemaan oppilaiden kanssa kaikesta arvioinnista avoimesti, jotta oppilas ymmärtäisi, että syy ei ole välineessä, jos itse laiskottelee. Valitettavasti usein oppilaille on tullut kuva, että netissä työskentely on ylimääräistä, ei-arvioitavaa ajantäytettä. Tämän harhakuvan poistaminen olisi mielestäni tärkeä työelämätaito, ja siihen pitäisi peruskoulun heitä valmistaa.

Tätä blogia seuraamalla voit seurata kokeiluani sähköistaa englannin oppimista yläkoulussa. Jätä palautetta ja kysymyksiä niin vastaan niihin uusissa blogipostauksissani. Ymmärtääkseni vastaavia kokeiluja ei ole vielä paljon tehty peruskoulussa, ja moni opettaja pitääkin oppilaskoneiden hankkimista peruskoulun kielten luokkiiin täytenä mahdottomuutena. Oppikirjailijana minua luonnollisesti kiinnostaa myös se, minkälaisia tehtäviä muut opettajat haluaisivat materiaaliin mukaan. Tiedäthän muuten, että Tabletkoulun materiaalit ovat opettajille ilmaisia, joten jos et ole vielä rekisteröitynyt, niin kannattaa tehdä se täällä.