”Changing Education Paradigms” ja Tabletkoulun englannin opiskelu

Olen viimeaikoina kohdannut tämän Sir Ken Robinsonin videon useampaan otteeseen eri tilanteissa. Se puhuttelee minua, ja ilokseni näen siinä useita eri asioita, joita pystyn tukemaan paremmin siirryttyäni käyttämään Tabletkoulun englannin materiaaleja. Osa haasteista on niin suuria, että tarvittaisiin koko järjestelmän kattavia muutoksia, mutta suurimpiakin haasteita opettaja pystyy lähestymään jonkin verran omilla ratkaisuillaan. Osa videolla mainituista asioista on luonnollisesti toteutettavissa myös muilla keinoin, mutta peilaan tässä Robinsonin ajatuksia oman luokkahuoneeni näkökulmasta:

Oppilaan itsetunnon kehittyminen: ”Minä kielen oppijana”

Tabletkoulu tukee oppilaan positiivisen minäkuvan kehittymistä esimerkiksi siten, että oppilaan arvioinnissa voidaan keskittyä oppimisprosessiin kokeiden sijaan. Opettajan ei tarvitse välttämättä pitää kokeita ollenkaan. Itse olen jättänyt ne valtakunnallista koetta lukuunottamatta kokonaan pois. Halusin irtautua siitä ajattelusta, jossa oppilaalle ikään kuin lyödään kokeen jälkeen leima ”ysi”, ”kutonen”, jolloin sekä oppilaalle että opettajalle tulee tunne, että sille asialle ei voi oikein enää mitään. Rakenteellisista syistä meidän on se ysiluokan lopuksi tehtävä, mutta muulloin siitä voi pyrkiä eroon jättämällä kokeet pois ja luomalla oppimiseen enemmän prosessinäkökulmaa.

Tabletkoulu tukee tätä ajattelua täydellisesti, ja se on pohjimmiltaan syy, miksi valitsin aikanaan siirtyä Tabletkoulun maailmaan opetuksessani. Jokaisella tunnilla oppilas saa edistymisestään tietoja Arviointi-sivulta. Hän näkee aktiivisuutensa esitettynä sekä grafiikkana että edistymisprosenttina. Oppilaat oppivat nopeasti tutkimaan näitä tietoja jokaisen tunnin aluksi ja lopuksi. Oppilas saa paljon reaaliaikaista tietoa osaamisestaan ja aktiivisuudestaan. Hänen itsetuntonsa kielen oppijana kehittyy paljon positiivisemmaksi kun hän huomaa, että jokapäiväisellä ahkeruudella ja tarkkaavaisuudella oikeasti saavutetaan asioita. Itse olen jopa jättänyt oppilaiden edellisvuosien oppikirjat auki, jotta he voivat niitäkin tehdä halutessaan. Opettaja voi jopa ottaa sen arvostelussa huomioon, jos oppilas intoutuisikin kasiluokalla tekemään seiskaluokan tehtäviä. Kun on kyse murrosikäisistä nuorista, kaikki uudet mahdollisuudet ovat varmasti lämpimästi tervetulleita. Olenpa jopa pohtinut sitäkin mahdollisuutta, että avaisin seiskaluokkalaisille keväällä jo kasiluokan kirjankin tehtäväksi, jos joku edistyy niin nopeasti.

kuva1.PNG

Perinteisissä kokeissa on tietysti myös hyviä puolia, kuten esimerkiksi se, että oppilas saa niistä objektiivista tietoa osaamisestaan. Itse koen kuitenkin tärkeäksi sen, että koe ei pääse määrittelemään oppilasta. Pidän tunninalkutestejä, joilla oppilas voi todeta osaako opetellut asiat vai ei. Oppilas voi testin perusteella päättää tarvitseeko hänen harjoitella kyseistä asiaa lisää vai ei. Näitä pieniä testejä voi toteuttaa hyvinkin kevyellä tavalla esim. Socrativella, Quizletilla tai Kahootilla. Näin tuetaan ajatusta siitä, että tässä oppimistapahtumassa ollaan keskellä prosessia, jokainen omassa pisteessään menossa, ja tekemällä tarpeeksi töitä päästään eteenpäin. Oppilas ei koe olevansa ”kutosen oppilas” tai ”seiskan oppilas”, vaan hän tietää, että hänellä on asioita oppimatta, ja hänen tulisi ne opiskella. Ihan samalla tavalla kuin uuden Opsin taitotavoitteetkin ohjaavat oppilaita ajattelemaan.

Mukaansatempaavat ja oppimista ohjaavat tehtävät

Tell me and I forget. Teach me and I remember. Involve me and I learn.
– Benjamin Franklin

Aina jos pystytään herättämään oppilaan tunteet ja mielikuvitus, se vie oppimista suurin harppauksin eteenpäin. Hyvät oppimistehtävät tempaavat oppilaat mukaansa, ja flow vie joskus jopa huomaamatta mennessään, kun on jotain mielenkiintoista pohdittavaa. Tabletkoulun toimintapa itsessään tukee tämänkaltaisten tilanteiden syntymistä. Oppilaat voivat edetä omien valintojensa mukaan omalla oppimispolullaan. Mahdollisuus tehdä omia valintoja (autonomia) on tutkimusten mukaan yksi suurimpia onnellisuustekijöitä ihmisten elämässä, kuten myös työviihtyvyydessä. Koen itse, että oppimisessa on siirrytty aivan uuteen aikakauteen, kun oppilaalle voidaan tarjota paremmat mahdollisuudet autonomiaan. Oppilas ryhtyy tunnin aluksi omaehtoisesti ja -aloitteisesti jatkamaan työskentelyään siitä, mihin hän on viimeksi jäänyt tai mitä hän kokee itselleen mielekkääksi tai tarpeelliseksi opetella. Hän etsii toimintapoja ratkaistaakseen ongelmat, joita hän kohtaa (kysynkö opettajalta tai kaverilta, etsinkö kirjasta tai netistä, kuuntelenko aluksi opettajan lyhyet ohjeet vai ryhdynkö itse tutkimaan asiaa). Lopuksi hän saa valitsemiinsa oppimistehtäviin välittömän palautteen, jonka perusteella hän pystyy päättelemään onko oppinut asian vai ei. Sähköinen materiaali mahdollistaa sen, että enää ei tarvitse kopioida opettajan jäsentelemää esitystä ja tehdä opettajan valitsemia tehtäviä, ja sen jälkeen odotella, että ne tarkastetaan yhdessä. Siinä mallissa mahdollisuudet edetä omien tarpeiden mukaan ovat melkein olemattomat. Omaan luokkaani on tullut autonomisen työskentelyn myötä paljon parempi työrauha kuin mitä se oli silloin kun opetus oli opettajatahtista paperikirjojen aikakaudella. Oppilailla on useimmiten jo tunnille tullessaan valmiiksi mielessä, miten he jatkavat etenemistään eikä heidän tarvitse odotella, että pääsisivät toteuttamaan suunnitelmansa. Ajatuksena olisi, että sisäinen motivaatio ohjaisi toimintaa, eivät opettajan suunnitelmat.

kuva2

Jonkin verran opettajan puhettakin mahtuu aina luokkaan. Itse selitän kielioppiasiat edelleen frontaaliopetuksena, usein kuitenkin niin, että yhdessä ihmettelemme kielen omituisuuksia tai säännönmukaisuuksia ja makustelemme miltä ne suussa kuulostavat. Aina on kuitenkin niitä oppilaita, jotka valitsevat olla kuuntelematta. Kun he ryhtyvät tekemään omavalintaisia tehtäviään, he saattavat saada ne oikein aiempien tietojensa perusteella. Voi käydä myös niin, että he eivät osaakaan tehtäviä ja he saattavat etsiä apua ryhmän jäseniltä tai opettajalta ja saavat näin henkilökohtaista ohjausta. Neuvova oppilas saa vahvistusta itsetunnolleen ja itse opittavan asian hallinnalle. Ryhmätyöskentelytaidot kehittyvät. Osa oppilaista huomaa vasta tehtävän palautettuaan, että eivät osanneetkaan. Nämä oppilaat saattavat kysyä ryhmänsä jäseniltä tai minulta, miten tehtävä olisi pitänyt tehdä. Siinä tilanteessa pääsen usein vielä neuvomaan oppilaita henkilökohtaisesti. Jotkut oppilaat eivät aktivoidu kysymään minulta tai ryhmänsä jäseniltä neuvoa, vaikka huomaavat tekevänsä tehtävät väärin. Huomaan opettajan näkymästä, että he eivät ole osanneet tehdä tehtäviä, ja voin palauttaa heille tehtävät uudelleen tehtäväksi ohjeen kera, tai tehdä tehtävät yhdessä heidän kanssaan esim. tukiopetuksessa. Tämä prosessi sisältää monenlaisten oppimisstrategioiden soveltamista, useita mahdollisuuksia oppia itse asia tai hankkia uusia metataitoja, sekä huomata tuen tarve. Kaiken tämän voi luonnollisesti todeta myös pelillisillä oppimistehtävillä tai tunninalkutesteillä, joita myös usein käytämme. Paras oppimispeli saa tunteet aktivoitua, tukee ryhmätaitojen kehittymistä ja harjoituttaa itse opittavan asian huomaamatta ja tehokkaasti. Tällainen on esimerkiksi Quizlet Live.

Ryhmästä voimaa

Maailmassa on hyvin vähän sellaisia työpaikkoja, joissa työskenneltäisiin täysin yksin. Melkein kaikki työ syntyy ryhmissä ja ryhmätyötaidot ovat tärkeitä. Perinteiset kokeet ja mm. Pisa-testi painottavat yksin tekemistä, mitä monet tutkijat pitävät vanhanaikaisena näkökulmana oppimiseen. Suuret innovaatiotkin syntyvät työryhmissä, vaikka kulttuurimme haluaa aina nostaa jonkun yksilön jalustalle ja näin illuusio siitä, että yksin pitäisi pärjätä pysyy voimakkaana yhteiskunnassamme.

Koulussakin työskentely voidaan järjestää niin, että oppilaat saavat voimaa ryhmästä. Oppilaat voivat istua itse valitsemissaan ryhmissä ja keskustella kaikista oppimistehtävistä. Näin voimme tukea sosiaalisuuden ja ryhmätyötaitojen kehittymistä. Osa kuitenkin haluaa työskennellä yksin, ja sekin pitää mielestäni olla sallittua. Erityisesti kielen oppimisessa arka oppilas voi jopa kokea identiteettinsä uhatuksi, jos hän joutuu pakotettuna puhumaan vierasta kieltä ihmisille, joihin hän ei luota. Olisi hienoa, jos oppilas voisi kehittyä tässäkin suhteessa, ja omien valmiuksiensa mukaan valita joko yksilötyön tai ryhmätyön, mutta kuitenkin haastaa itseään uskaltamaan kokeilla sitä toistakin lähestymistapaa joskus.

Kun pulpetit ovat ryhmässä, oppilas ehkä huomaa miten paljon muut saavat apua ja tukea toisiltaan samassa pöytäryhmässä vaikkei itse olisikaan ryhmän jäsen varsinaisesti, vaan sattuisi vain istumaan siinä, ja ehkä rohkaistuu jonakin päivänä itsekin osallistumaan ryhmätyöskentelyyn. Tabletkoulun keskustelupalsta on myös hyvä paikka harjoitella osallistumista ryhmäkeskusteluihin ohjatusti. Vaikkei olisi varma itsestään, sieltä näkee ikätovereiden mallivastauksia, joita voi vähän muutella omaan tarkoitukseen. Tabletkoulussa on monia muitakin ryhmätyökaluja, kuten esimerkiksi todella kattava ja perusteellinen vertaisarviointityökalu, jonka käyttämistä ryhmätyöpalautteen antoon suosittelen lämpimästi.

kuva3

Kun oppilaat päästetään tekemään omassa tahdissa ja työskentelemään ryhmissä, opettajasta voi aluksi vaikuttaa siltä, että mitään ei oikein tapahdu tai että käytössä on kyseenalaisilta vaikuttavia keinoja (esim. kopioiminen). Opettaja joutuu höllentämään otettaan ryhmän hallinnasta ja kaikki voi yhtäkkiä tuntua kaoottiselta.

Mutta – ei kannatakaan huolestua siitä, miltä päällepäin näyttää, vaan seurata tarkkaan oppilaiden edistymistä Tabletkoulun opettajan näkymästä. Voi olla, että se näkymä yllättää. Pelilliset tunninalkutestit ovat myös hyvä keino todeta nopeasti onko oppimista tapahtunut. Jotta sisäistä motivaatiota työskentelyyn pääsisi syntymään, pitää oppilaille kuitenkin antaa siimaa ja malttaa odottaa, että vastuutäkyyn tartutaan. On varmasti hyvä kuitenkin muistuttaa siitä, mitä oppilailta odotetaan (Seuraa prosenttiasi ja aseta itsellesi tavoitteita.) Pitää myös uskoa ja luottaa siihen, että kukaan ei jaksa loputtomiin kopioida (tai antaa kopioida) tai huijata tehneensä jotain mitä ei ole oikeasti tehnytkään, ja jossain vaiheessa se pitää omakohtaisesti kokea, että niin ei opi. Ryhmässä syntyy niitäkin herkullisia tilanteita, joissa ikätoveri sanoo toiselle, että et sinä noin opi, tai et saa pisteitä jos et oikeasti sitä tee, tai että, osallistu nyt tähän äläkä räplää kännykkääsi. Itse uskon vahvasti siihen, että meidän aikuisten kuuluu kasvattaa nuoria hallitsemaan itse omaa elämäänsä, eikä vahtia selän takana. Se päättyy aina kissa-hiiri-leikkiin, eikä opeta oppilaalle mitään hyödyllisiä taitoja.

Luova ajattelu

Neuvokkaat (resourceful) ihmiset ovat niitä, jotka pärjäävät tilanteessa kuin tilanteessa ja luovat innovaatioita. On erittäin arvokas taito osata etsiä ratkaisuja ’laatikon ulkopuolelta’ ja meidän pitäisi koulussa pystyä tukemaan sen taidon kehittymistä. Usein kuitenkin koulussa ne, jotka haluavat tehdä tehtävän omalla tavallaan, eivätkä kuuntele ohjeita, ovat niitä, jotka ’aiheuttavat hankaluuksia’ (esim. aikapula, tekninen työ ja turvallisuus). Olisi hienoa, jos pystyisimme sallimaan kokeilemista ja epäonnistumistakin.

Tabletkoulu mahdollistaa kokeilut ja uudelleen yrittämiset, kuten olen edellä kuvaillut. Syy tähän on suurimmaksi osaksi tekninen: välitön palaute ja mahdollisuus työskennellä omassa tahdissa. On hienoa nähdä miten oppilaat tarttuvat näihin mahdollisuuksiin, ja heiltä syntyy uudenlaisia näkökulmiakin, kun ideoinnille annetaan tilaa.

kuva4

Teemme juuri kahdeksasluokkalaisten kanssa USA-projekteja ja yllättäen projektien nimet eivätkään enää ole esim. NHL tai Miami, vaan joukkoon on spontaanisti ilmestynyt myös esim. kysymysmuotoisia projektinimiä kuten ”Miksi amerikkalaiset autot kuluttavat niin paljon polttoainetta?” Opettajan hienoimpia hetkiä ovat ne, kun hän huomaa, että oppilaat lähtevät omaehtoisesti uusille poluille ja haastavat itseään kokeilemaan uusia näkökulmia, menetelmiä tai oppimisstrategioita. Oppilaille pitää antaa vastuuta ja luottamusta, jotta siihen päästään. Harva lähtee kehittämään itseään ja luomaan uutta, jos hän ei koe olevansa arvostettu ja saavansa luottamusta ja olevansa vastuunkantoon kykenevä. Vai mitä sanoisitte oppilaasta, joka ei uskaltanut tehdä äänitystehtäviä luokassa, eikä kotona ollut ketään kenen kanssa tehdä, joten hän keksi soittaa ystävälleen ja nauhoittaa kännykällään heidän ennalta suunnitellun englanninkielisen puhelinkeskustelunsa vastaukseksi nauhoitustehtävään? Itse sanoisin, että 10 pistettä luovuudesta, kekseliäisyydestä ja uskalluksesta. Lisäksi itse keskustelukin oli hieno ja sujuva, ja tehtävä omasta aloitteesta valittu.

Uudessa paradigmassa, josta Robinson puhuu, ja jota uusi Ops:kin tukee, ihan parasta on se, että opettaja voi peilata kaiken oman työelämäkokemuksensa kautta. Itsekin pidän siitä, että voin autonomisesti valita työtehtäväni ja päämääräni ja edistyä omassa tahdissani. Kaikista parhaimmat päivät ovat niitä, kun uppoudun johonkin tehtävään flown vallassa ja huomaan itse miten voisin kehittää itseäni tai saan onnistumisen elämyksiä uusista taidoista tai ideoista. Ihan huippua on myös se, että talosta löytyy paljon muitakin kasvattajia, joiden kanssa voin keskustella, ja rikastaa omaa ideavarastoani heidän näkökulmiensa avulla. Toivon myös, että saan ideoida uutta ja ideoitani kuunnellaan. Kun oppilaat lukuvuoden lopuksi arvioivat edistymistään uuden Opsin taitotavoitteiden perusteella, katson arviointeja myös sillä silmällä, miten minun tulisi omaa työtäni vielä kehittää.

OPS2016 ja englannin opiskelu Tabletkoulussa

Uuden opetussuunnitelman (2016) mukainen laaja-alainen osaaminen kohtaa Tabletkoulun yläkoulun englannin oppimisen mm. näin:

Bloomin taksonomiaa voi soveltaa kielen oppimiseen esim. näin:

Kielenoppimisen taitotavoitteista (T1-T10) voi laatia esim. seuraavanlaisen lomakkeen:

Arjen vinkit sähköiseen luokkahuonetyöskentelyyn

Tietokoneilla työskennellessä oppilaat etenevät mielellään omassa tahdissa. Opettajan rooli muuttuu usein työpajan ohjaajan rooliksi, mikä onkin uuden opetussuunnitelman mukaista. Tehtävien oikeita ratkaisuja ei tarvitse välttämättä käydä yhdessä läpi, koska oppilas saa henkilökohtaisen palautteen sähköisesti. Oppilaille on mielekästä räätälöidä oma tehtäväpaketti vapaavalintaisista ja annetuista tehtävistä. Kannattaakin kannustaa oppilasta miettimään omaa osaamistaan ja sitä, minkälaisia tehtäviä juuri hänen kannattaisi valita, jos hänelle jää aikaa opettajan antamien tehtävien tekemisen jälkeen. Samaa osa-aluetta käsittelevät kappaleet (esim. sanasto tai rakenneasiat) rakentuvat samalla tavalla, jotta oppilaan on helppo löytää itselleen mielekästä tekemistä itsenäisesti.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Täydennystehtävät

Tietokoneella työskennellessä kannattaa kannustaa oppilaita tarkkuuteen. Pienikin kirjoitusvirhe vie vastauksen nollille. Toki opettaja voi muuttaa pisteitä reilummiksi jälkikäteen, ja usein kannattaakin silmäillä vastaukset läpi. Siitäkin kannattaa usein muistuttaa oppilaita, jotta he eivät turhaudu. On hyvä kuitenkin oppia tarkaksi vastauksissa. Vastaukset sanastotehtäviin löytyvät aina samalta sivulta. Opettaja voi myös halutessaan käydä luokkatilanteessa tarkistamassa oppilaiden vastauksia ennen tehtävän lähettämistä ja muistuttaa tästä oppilaita usein. Niissä tilanteissa pääsee usein neuvomaan oppilasta yksilöllisesti.

nayttokuva-2017-02-20-kello-18-34-40

Tekstin parissa työskentely

Jos oppilaiden käytössä on laitteet, joissa saa kaksi selainikkunaa vierekkäin (esim. läppärit, pöytäkoneet, Chromebookit), kannattaa usein muistuttaa oppilaita siitä mahdollisuudesta. Oppilaat eivät yleensä osaa laittaa kahta ikkunaa näytölle vierekkäin, vaikka se on usein heille näytetty. He eivät myöskään muista, että sellainen mahdollisuus on olemassa. Sanastotehtävän täyttäminen on paljon helpompaa, kun vieressä on sanasto tai kappaleteksti, eikä sivua tarvitse selata edestakaisin.

nayttokuva-2017-02-20-kello-18-40-54

Jos oppilaslaitteissa on touchpad, eikä hiirtä, kannattaa oppilaille neuvoa pikanäppäimet kopiointiin (control+C, tai command+C) ja liittämiseen (control+V, tai command+V). ’Poimi tekstistä lauseita ja muuta niitä’ -tyyppiset tehtävät muuttuvat paljon mielekkäämmiksi, kun kaikkea ei tarvitse naputella uudelleen.

nayttokuva-2017-02-20-kello-18-43-19

Jos luokassa on datatykki, kannattaa tunnin ydinsisältö heijastaa datatykin kautta kankaalle. Tällaista ydinsisältöä ovat esimerkiksi johdannon blogiteksti (jos se on lyhyt), johdannon kuva keskeisimmästä sanastosta tai johdannon rakenneohjeet. Luokan eteen heijastaminen vähentää sivuselaamisen tarvetta oppilaskoneilla. Se myös auttaa levottomia oppilaita ankkuroitumaan tunnin aiheeseen.

Rakenneasiat

Rakenneasiat kannattaa luonnollisesti käydä yhdessä läpi. Oppilaita on hyvä muistuttaa siitä, että tehtäviin tulee vähemmän virheitä, jos he ovat keskittyneet ensin kuuntelemaan opettajan ohjeet. Jos oppilas ei kaikesta huolimatta kuuntele opettajan opetusta, voi opettaja kirjoittaa hänen tekemiinsä tehtäviin henkilökohtaisen palautteen (esim. Et kuunnellut tunnilla ohjeita. Tee tehtävä uudelleen. Käytä tätä kaavaa: didn’t + perusmuoto).

nayttokuva-2017-02-20-kello-18-49-37

Alleviivaustoimintoa ja muistiota kannattaa käyttää ajoittain myös yhdessä, jotta oppilaat omaksuisivat sen tehokkaaseen käyttöön. Rakenneasioista kannattaa tehdä yhdessä lyhyet ja ytimekkäät ohjeet muistioon. Muistio pysyy tehtävien vierellä selattaessa tehtäviä alaspäin.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Tehtävä kannattaa aina lähettää takaisin oppilaalle muokattavaksi, jos vastauksesta huomaa, että oppilas ei ole joko ymmärtänyt tehtävänantoa tai itse rakennesääntöä. Jos vastauksessa on esimerkiksi yksi oikein onnistunut virke, sen voi merkitä korjaustoiminnolla ”myönteinen palaute” ja ”hyvää soveltamista”, jolloin oppilaalle tarjoutuu hänen itsensä luoma malli siitä, miten tehtävä tulee suorittaa loppuun. Opettaja voi myös tarjota oppilaalle lisäohjeita (esim. Muista imperfektin kieltomuoto didn’t+perusmuoto!).

nayttokuva-2017-02-20-kello-19-00-58

Suulliset tehtävät

Kannattaa muistuttaa oppilaita, että kappaleissa ensin tulevat suulliset tehtävät harjoituttavat samoja asioita kuin niiden jälkeen tulevat kirjalliset tehtävät, joten suullisten tehtävien huolellinen tekeminen vähentää virheitä myös kirjallisissa tehtävissä. Jos oppilaat eivät kaikesta huolimatta tee suullisia tehtäviä, voi opettaja jälkikäteen merkitä tehtäväpisteiksi 0. Opettaja voi myös säännöllisesti testata suullisten tehtävien rakenneasioiden tai sanaston osaamista esim. Socrative-testeillä.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Vaihtelu virkistää

Tabletkoulun englannin materiaalipaketti on runsas, jotta opettaja voisi valikoida erilaisia tehtäviä eri tunneille. Tässä muutama esimerkki:

  • Epäsäännöllisiä verbejä opiskeltaessa opettaja voi joskus pyytää oppilaita tekemään täydennystehtävät, ja toisella kertaa taas pelaamaan Quizlet-korteilla, tai keksimään omia lauseita.
  • Quizlet-kortit tarjoavat lukuisia pelejä myös esimerkiksi teemasanaston oppimiseen.
  • Workshop-osioista löytyy paljon luovaa lisätekemistä.
  • Joskus blogikappaleita käsiteltäessä voidaan sanastotehtävien tekemisen sijaan käyttää yksi tunti luetunymmärtämiseen ja toinen tunti Quizlet Live -pelin pelaamiseen. Se on ryhmäyttävä peli ja erittäin tehokas sanaston oppimisen kannalta.
  • Netistä löytyy myös paljon lisämateriaalia kaikkiin aihealueisiin yksinkertaisesti käyttämällä ko. aihealuetta hakusanana.
  • Valmiita Kahoot-pelejä löytyy getkahoot.com-sivulta kaikkiin aiheisiin.
  • Oppilaat innostuvat kovasti myös omien Kahootien tekemisestä. Oppilaiden tekemät Kahoot-pelit kannattaa ehdottomasti pelata koko luokan kesken.
  • Opettajan kannattaa luoda omia tehtäviä kunkin kappaleen loppuun, joissa hän voi ohjastaa oppilaat erilaisten puuhien pariin.
  • Projektikappaleisiin kannattaa antaa runsaasti aikaa. Sitä tarvitaan sekä itse projektin tekemiseen ja esittämiseen, että sen suunnittelemiseen ja arvioimiseen.

nayttokuva-2017-02-20-kello-19-13-24

”Sähköinen opiskelu on antanut erittäin paljon motivaatiota opiskeluun.”

Vuoden kokeilumme sähköisten materiaalien parissa alkaa olla lopussa. Ilokseni olen saanut todeta, että kaikki on toiminut täydellisesti. Saimme lisää laitteita, ja ensi syksyksi olemme tilanneet sähköiset materiaalit myös toiselle kielten opettajalle. Muun muassa kaikki uudet seiskaluokkalaiset aloittavat ensi syksynä enkun (ja osa myös ruotsin) opiskelut Tabletkoulun materiaaleilla.

Yhdeksännen luokan englannin materiaali on nyt valmis, ja se julkaistaan oikolukujen ja tarkistuskierrosten jälkeen piakkoin. Rakensimme materiaalia koko lukuvuoden ajan. Peter Kurrosen englanninkieliset oppilaat kansainvälisestä koulusta olivat mukana materiaalin luomisessa, ja minun viisi yhdeksännen luokan ryhmää testasivat kaikki tehtävät.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Sain paljon hyvää palautetta oppilailta siitä huolimatta, että he joutuivat työskentelemään keskeneräisen materiaalin avulla (ja tekemistä oli paljon) sekä sopeutumaan vielä viimeisenä peruskouluvuotenaan ihan uudenlaiseen opiskeluun. Ennen kaikkea olin erittäin tyytyväinen ysieni menestykseen valtakunnallisessa kokeessa (keskiarvo 7,4). Minulla ei ole kattavia tilastoja aiemmilta vuosilta, mutta kaikenkaikkiaan koe tuntui menevän paremmin kuin ennen. Kiitettäviä tuntui tulevan enemmän ja heikkoja arvosanoja vähemmän. Erityisen ilahtunut olin siihen, miten oppilaat osasivat päätellä uusien sanojen merkityksiä niiden käyttöyhteydestä, ja siihen, miten idiomaattisesti ja luontevasti he kirjoittivat englantia. Omien tekstien kirjoituttaminen yläkoulussa jäi paperiaikaan vähemmälle, Tabletkoulun pohja mahdollistaa omien tekstien kirjoittamisen viikoittain. Lisäksi, oppilaat kokevat tietokoneen oikoluvun erittäin hyödylliseksi oppimisen kannalta. Uskoisin, että sanojen arvaamiseen auttaa se, että on pystynyt usein varmistamaan epäilyksensä nettisanakirjasta, ja näin oppilaat ovat saaneet lisää itsevarmuutta oppijoina. Omaksi kehityskohteeksi aion ottaa suullisen kokeen järjestämisen valtakunnallisen kokeen yhteydessä lähitulevaisuudessa. Yli 500 oppilaan koulussa käytännön järjestelyt eivät tule olemaan helpot, mutta uskon, että lujalla tahdolla siihenkin vielä keksitään ratkaisu.

Valtakunnallisen kokeen jälkeen työllistin ysit projektin pariin. Noin kuukauden ajan oppilaat käsikirjoittivat, näyttelivät ja editoivat hyviä uutisia.

Screen Shot 2016-06-01 at 4.51.24 PM

Tässä projektin paras tuotos, jaan sen oppilaiden luvalla:

Usein kuvitellaan, että sähköinen opiskelu on pelkästään koneen ääressä istumista, mutta tämä Good News -projekti on hyvä esimerkki siitä, että väite ei pidä paikkansa. Useimmat uutisia luoneet ysit eivät istuneet kuukauteen lainkaan koneen ääressä. Näin hienoja tuotoksia syntyi silti, ja oppimista tapahtui laaja- ja monialaisesti. (”Missä maissa onkaan jo tasa-arvoinen avioliittolaki?”, ”Tällä sivustolla ei ole kyllä yhtään positiivista uutista ikinä!” ”Mitä on sääennustus englanniksi?”) Projektin päätteeksi oppilaat tekivät kattavat itse- ja vertaisarvioinnit, joihin Tabletkoulusta löytyi hyvät työkalut.

Keräsin myös seiskaluokkalaisilta palautetta. Toisin kuin 9. luokkalaiset, he ovat saaneet opiskella koko vuoden valmiilla oppimateriaalilla. Heistä yli 70% kokeekin sähköisen oppimisen tehokkaammaksi kuin opiskelun paperisten oppimateriaalien avulla. Ne, jotka eivät pitäneet Tabletkoulusta, eivät osanneet antaa muuta perustelua kuin että ovat tottuneet paperikirjoihin. Onkin mielenkiintoista nähdä miten he menestyvät valtakunnallisessa kokeessa muutaman vuoden kuluttua, opiskeltuaan sähköisesti kolme vuotta.
Screenshot 2016-05-27 at 11.37.10

Lopuksi vielä lainauksia oppilaspalautteista:

”sähköinen opiskelu on antanut erittäin paljon motivaatiota opiskeluun, ja englanti onkin suosikkiaineeni jo osin tabletkoulun ansiosta. Tehtävia löytyy joka alueelta, myös niiltä joissa osaamiseni on ollut vähän heikompaa. Olen oppinut paljon uutta, enemmän kuin olisin uskonut, varsinkin oikeinkirjoituksessa yms. Suosittelen :)” poika, 7. lk

”Mielestäni tabletkoulu on hyvä tapa oppia. Aluksi se tuntui vaikeammalta, mutta minusta se on nyt helpompaa.” tyttö, 7. lk

”Sähköisissä oppimateriaaleissa on hyvää se, että esimerkiksi monista tehtävistä saadut pisteet näkyvät heti. Ja tehtävän mennessä väärin, oikea vastaus on näkyvillä. Tehtävistä voi myös itse valita haluamiaan tehtäviä ja tehdä ne omaan tahtiinsa.”  tyttö, 7. lk

”Mielestäni sähköinen oppimateriaali on parempi. Sähköisen oppimateriaalin avulla opettaja näkee paremmin että mitä oppilaat on tehny tunnin aikana.” tyttö, 7. lk

”Sähköisessä materiaalissa on hyvää se, että voi tehdä itsenäisesti tehtäviä ja mennä eteenpäin omassa tahdissa. Kun on saanut oranssit tehtävät valmiiksi, voi mennä harmasiiin tehtäviin, eikä tarvitse jäädä odottelemaan muita ja olla tekemättä mitään.” tyttö, 7. lk

”Tabletkoulu on nostanut itsevarmuuttani kieltä kohtaan, koska koin useasti onnistumisen tunteen, kun sai itse päättää mitä tekee ja onnistua sitten siinä.” poika, 9. lk

”Mielestäni sähköinen opiskelu on paljon mukavempaa ja avartavempaa, jos vaikka verrataan internetin ja oppikirjojen sisältöä.” tyttö, 9.lk

”Sähköisen materiaalin avulla pääsee opiskelemaan ajankohtaisia aiheita.” tyttö, 9. lk

”on hyvä kun voi tehdä niin monta tehtävää kuin kerkeää eikä ole niin että pitäisi tehdä 3 tehtävää ja odottaa, että kaikki saavat tehtyä ja sitten käytäisiin yhteisesti läpi.” tyttö, 9. lk

Suurkiitos kaikille ysin materiaalin rakentamisessa auttaneille kollegoille! On ollut erittäin motivoivaa ja voimannuttavaa kuulla teidän positiivisia kokemuksianne, ja innostuneita oppilaspalautteita! Keep ’em coming! :) Esimerkiksi Tabletkoulun yläkoulun englannin Facebookin ryhmässä saa mielellään jakaa kokemuksia jatkossakin.

Rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille!